Valtuustoblogi: Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi

Heti kunnallisvaalien jälkeen käynnistyi puolueiden väliset neuvottelut kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä erilaisten johtokuntien paikkajaosta.

Esimerkiksi tuore Vihreiden valtuustoryhmä kokoontui vaalien jälkeen ja valitsi keskuudestaan neuvottelijat puolueiden välillä käytäviin neuvotteluihin.

Neuvotteluissa kyse on puhtaasta vallanjaosta. Siitä kuka saa mitäkin paikkoja.

Valitettavasti näistä neuvotteluista ei tässä vaiheessa voi hiiskua julkisuuteen sanaakaan.

Onkin erikoista, että 4,5 miljardin budjettia pyörittävän maan pääkaupungin paikkaneuvottelut eivät kiinnosta julkisuutta nykyistä enempää.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta pääkaupungin päätöksenteossa voitaisiin lisätä avoimuutta?

1. Neuvotteluvaiheen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulisi lisätä esimerkiksi seuraavasti:
– Vaalien jälkeen käytäville puolueiden paikkaneuvotteluille tulee sopia tietty julkinen päivämäärä ja toimintatapa.
– Eri puolueiden neuvottelijat (henkilöt) tulee julkistaa.
– Puolueiden tulee sopia heti aluksi keskenään kirjallisesti kaupungin strategista (vrt. hallitusohjelma).
– Kokouksissa käytetyt taustamuistiot, perustelut ja materiaalit tulee julkistaa.

2. Kaupungin päätöksenteon avoimuutta tulisi lisätä myöhemmin esimerkiksi seuraavasti:
– Lautakuntien kokouksista tulee tehdä julkisia ja ne olisi hyvä lähettää verkkoon siinä missä valtuuston kokouksetkin ovat kaikkien katseltavissa Helsinki-kanavalla.
– Avoimuuden voi aloittaa vaikka joka maanantaina pidettävistä kaupunginhallituksen kokouksista.
– Kaupunginjohtajat tulisi korvata vaaleissa valittavilla ja vaalikauden istuvilla pormestareilla.

Tietysti ongelmana on se, että mikäli kokoukset tehdään julkisiksi, karkaa päätöksenteko suljettujen ovien taakse ja neuvotteluhuoneiden käytäville. Tosin samalla logiikalla pitäisi varmaan eduskunnan istunnoista ja valtuuston kokouksistakin tehdä suljettuja ja salaisia.

Tällä hetkellä neuvottelut pääkaupungissa käytettävästä vallasta ovat mielestäni jopa salamyhkäisemmät kuin valtakunnan tasolla käytävät hallitusneuvottelut – vaikka niissäkin olisi huomattavasti parannettavaa. Niitä sentään käydään tiettynä aikana tietyssä paikassa (Säätytalolla) ja tuloksena syntyy hallitusohjelma, johon kaikki hallituspuolueet sitoutuvat ja jota voidaan julkisesti arvioida.

Demokratiaan ja avoimeen päätöksentekoon kuuluu asioiden avoin valmistelu.  

Valtuustoblogin edelliset kirjoitukset täällä:
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena ihana kaupunki
Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?
Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi”

  1. Kiitos Leo monesta mielenkiintoisesta näkökulmasta!

    Olen monessa asiassa samaa mieltä. Toivottavasti valtuusto ei tee Sinulle samaa kuin monelle vihreällekin – muuta Sinua epädemokraattiseksi oman edun tavoittelijaksi!

    Neuvotteluissa oli todella kyse vallanjaosta. Minun mielestäni vaalit ovat paikka, joissa puolueet saavat mandaatin kansalta. Mielestäni on väärin, että isot puolueet Vihreät mukaan luettuina toimitavat luottamuspaikkaneuvotteluissa tietoisesti siten, että ottivat itselleen poliittista valtaa enemmän kuin kansa oli antanut ja pakottivat pienemmät puolueet tyytymään pienempään valtaan kuin, minkä kansa oli niille antanut. Mielestäni tämä on epädemokraattista ja äänestäjien halveksumista. Luottamuspaikkajaon tulisi kunnioittaa kansan päätöstä eikä pyrkiä vääristämään sitä omaksi eduksi.

    Vaikka Vihreät vaikuttikin neuvotteluissa sympaattisimmalta suurista puolueista, yhtä kaikki se ei kunnioittanut pienempien puolueiden äänestäjien antamaa valtaa omille edustajilleen, vaan sekä kahmi sitä itselleen, että ratkaisevasti myötävaikutti siihen, että Kokoomuksen neuvottelijoiden häikäilemätön valtapolitiikka erityisesti kaupunginhallituksen paikkajaossa pystyi toteutumaan.

    Jos Vihreät olisi ollut erilainen puolue, se olisi kyennyt aikaansaamaan pisteytysjärjestelmän, joka olisi läpinäkyvästi paikkajaon kestäessä johtanut siihen, että isot puolueet kunnioittaisivat kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa, eivätkä polkisi toisten oikeuksia. Näin ei valitettavasti ollut.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että paikkaneuvotteluille sovitaan tietty julkinen päivämäärä ja kannatan toimintatavasta sopimista. Sellaisen järjestäytyneen tavanhan pienet ja keskisuuret puolueet pyrkivät luomaan, mutta Kokoomus, Vihreät ja Sosialidemokraatit kaatoivat. Kannatan myös perusteluiden julkisuutta. Sen sijaan en olisi vaatimassa heti kaupungin strategiasta sopimista, koska kaupungissa ei ole hallitus-oppositio –jakoa. Mielestäni strategian käsittely kauden alkuvaiheessa on hyvä ja toimiva ratkaisu.

    Ehdotuksesi avoimuuden lisäämisestä ovat tutkimisen arvoisia.

    Käsittääkseni nimenomaan isot puolueet haluavat käydä salamyhkäistä keskustelua vallasta, sillä niiden toimintamalli ei kestäisi avointa päivänvaloa. Valitettavasti tämä koskee kaikkia kolmesta suuresta puolueesta. Toivottavasti Sinä tuot tähän muutoksen!

    Tervetuloa valtuustoon!

    Mika Ebeling
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja (KD)

    • Kiitos hyvästä ja valaisevasta kommentista Mika! Hienoa, että voidaan tehdä yhdessä töitä avoimemman toimintakulttuurin puolesta!

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!