Viikkopäiväkirja 7 (13.-19.2.2012)

Maanantai: Leikin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin tavaroista ja kirjavinkeistä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastasin yritysten ympäristövastuuta koskevaan väitöskirjatutkimushaastatteluun. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja työntekijöiden vapaaehtoisen venyttelysession. Iltapäivällä kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kesken sekä kävin läpi viestintäpäällikön paikkaan tulleita työhakemuksia. Päivän päätteeksi kävin puhumassa luonnon monimuotoisuudesta ja Rio+20-prosessista Anni Sinnemäen, ViSiOn sekä Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden järjestämässä Luonto toimii – Käytännön ympäristöpolitiikan perusteet -kurssilla.

Tiistai: Olin koko päivän vapaalla vauvan kanssa. Aamupäivällä kirjoitin ystävänpäiväblogin ja päädyin Kumpuan Kylätilaan Arki rokkaa -perhetapaamiseen. Lounaan jälkeen vietin loppupäivän vain vauvan kanssa ja kävin juoksemassa. Sähköpostin avasin ensimmäisen kerran klo 18.30. Silloin viestejä oli kertynyt 285 kappaletta joista henkilökohtaisia oli 65 kappaletta. Sähköpostien käsittelyyn meni aikaa 1h15min. Ekopaasto-testissä sain arvonimen ”Himopaastoaja”: ”Olen himopaastoaja! Vain ehdottomuudella saadaan tuloksia aikaan. Periksi ei anneta, ennen kun sydänkäyrä on suora.” Illan vietin Annukan ja vauvan kanssa.

Keskiviikko: Kävin aamulla juoksemassa, kirjoitin blogin viherpesusta ja pyöräilin Helsingin Musiikkitalolle Luonto-Liiton virkistäytymis- ja kulttuuriaamupäivään kuuntelemaan Helsingin kaupunginorkesterin kenraaliharjoitusta. Samalla huomasin, että polkupyörä on varsinkin pahimmilla talvikeleillä sekä nopein että luotettavin tapa päästä kaupungissa paikasta toiseen – siitäkin huolimatta, että matkan tekoon menee noin 10-20 % enemmän aikaa kuin kesällä. Iltapäivällä hoidin henkilöstöasioita. Päivän päätteeksi kävin Luonnonsuojeluliiton Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksessa. Illalla olin vauvan kanssa Annukan käydessä Kumpulan Kylätilan zumbassa.

Torstai: Kävin aamulla juoksemassa. Aamupäivällä pidimme Suomen luonnonsuojeluliitossa palaveria ilmastolaista. Iltapäivällä hoidin henkilöstöasioita. Lisäksi kokoustimme Lapset Luontoon -hanketta koskien. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Illalla Meri kävi kylässä. Päivän iloinen uutinen koski sitä, että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi Satu Hassin mietinnön rikkidirektiivistä.

Perjantai: Hoidin koko aamupäivän Luonto-Liiton henkilöstöasioita. Välillä annoin Vihreälle Langalle haastattelun eduskunnan valiokuntien avoimuudesta. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa. Kokouksen jälkeen jäin vielä toimistolle alkuillaksi pistämään toimeen hallituksen tekemiä päätöksiä. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Iltapalaksi teimme vegaanihampurilaisia.

Lauantai: Pyöräilin aamupäivällä Nuorten Luontotalolle, viimeistelin Luonto-Liiton toimintaa koskevan esityksen ja osallistuin Luonto-Liiton aktivistipäivään. Samalla hoitelin vielä muita työasioita. Iltapäivän olin kotona Annukan ja vauvan kanssa. Illalla katsoimme elokuvan Kuka ellemme me.

Sunnuntai: Kävin aamulla läpi viikon aikana kertyneitä sähköposteja ja olin vauvan kanssa Annukan käydessä uimassa. Kovan lumimyräkän takia juoksin juoksumatolle juoksemaan. Iltapäivällä kävimme Elinan luona Vegeperhetapaamisessa. Oli kiva nähdä muita vegaaniperheitä ja vaihtaa ajatuksia vauva-arjesta. Vaunujen kanssa ulkona kulkeminen oli mahdotonta, joten käytimme kantoreppua. Illan olin kotona vuoroin vauvan ja vuoroin tietokoneen kanssa.

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täällä: https://leostranius.fi/2012/02/viikkopaivakirja-6-6-12-2-2012/

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!