Oikeusministeriö ja MTV3 olivat teettäneet TNS Gallup Oy:llä kyselyn demokratian tilasta Suomessa. Kysely julkistettiin viidennessä TalviAreenassa eduskunnassa (28.2.).
Ohessa on neljä mielestäni kiinnostavaa havaintoja kyselystä. Aiemmin vastaava selvitys on tehty vuonna 2010.
1. Kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin vuonna 2010. Erityisesti korkeasti koulutetut ottavat aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin siinä missä nuoret, heikosti koulutetut, työväestö ja työttömät ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puoluekannan mukaan innokkaimpia keskustelijoita ovat Vasemmistoliiton kannattajat.
2. Ihmiset haluavat enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia, kuten kansanäänestyksiä. Siitä huolimatta, että monien mielestä suorat kansanäänestykset tuottaisivat huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä. Suoria vaikutusmahdollisuuksia kaipaavat erityisesti nuoret, heikosti koulutettujen ja työntekijäväestön keskuudessa.
3. Usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt. Enemmistö suomalaisista kiistää sen, että suorat kannanotot esimerkiksi verkossa olisivat paras tapa vaikuttamiseen. Vuodesta 2010 usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt 47 prosentista 40 prosenttiin.
4. Usko poliitikkoihin ja puolueisiin on parantunut. Suurin osa ihmisistä ei usko, että poliittiset päätöksentekijät olisivat syypäänä kaikkiin yhteiskunnan suuriin epäkohtiin vaan kokee, että poliittisia päättäjiä syyllistetään syyttä suotta ja ymmärtää päättäjien reunaehtojen raakuuden. Erityisesti perussuomalaisten usko päätöksentekijöihin on parantunut, joka viittaisi siihen, että perussuomalaisten kannatus on parantanut demokratian tilaa.
Paneelikeskustelussa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, oikeusministeriö Anna-Maja Henriksson, Kallio-liikkeen aktiivi Erkki Perälä ja Perussuomaisten työmies Matti Putkonen keskustelivat demokratian tilasta, jota sitten Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen kommentoivat.
Kouludemokratian edistämiseksi Erkki Perälä peräänkuulutti muitakin kuin edustuksellisen demokratian työkaluja. Kouluissa voidaan vaikka perustaa satunnaisotannalla oppilaista koostuva paneeli, joka pohtii tiettyä yksittäistä kysymystä, jonka jälkeen asiasta järjestetään suora äänestys. Perälän mielestä on ilmiselvä tarve sille, että mietimme jatkuvasti ja ennakkoluulottomasti, kuinka ihmisiä saadaan mukaan päätöksentekoon ilman turhia pelkoja suorasta demokratiasta ja sosiaalisesta mediasta.
Itse jäin miettimään lopulta sitä, miksi usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt ja onko se hyvä vai huono asia? Ovatko verkon diginatiivit huomanneet, että toimiminen sosiaalisessa mediassa aiheuttaa vain paljon melua tyhjästä, joka ei oikeasti vaikuta (vielä) mihinkään?