Ympäristön ystävän valinta presidentiksi?

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 22.1.2012. On aika tehdä äänestyspäätöksiä.

Vertailin presidenttiehdokkaiden näkemyksiä ympäristökysymyksiin. Valitettavasti en löytänyt kenenkään muun kuin Sari Essayahin kampanjasivuilta linjauksia ympäristöpolitiikasta. Tosin nekin jäivät hiukan outoon valoon, kun hän kirjoittaa ympäristöasioista seuraavaa: ”Esimerkiksi laivojen uudet päästörajoitukset Itämerellä on ajoitettava oikein. EU:n on suojeltava jäsenmaitaan niin, etteivät ne joudu kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan.”

Tämän lisäksi löytyy puhetta kestävästä kehityksestä. Paavo Arhinmäki nostaa sanaparin esille vaalilehdessään ja kampanjajulisteessaan. Lisäksi Paavo Väyrynen linjaa: ”Suomen tulee olla aktiivinen ihmiskuntapolitiikassa ja edistää kaikin voimin kestävää kehitystä.”

Minulle jää kuitenkin epäselväksi, mitä näillä tarkoitetaan. Molempien henkilöiden politiikkaa tunnen kuitenkin sen verran, että kestävä kehitys Väyryselle tarkoittaa eri asiaa kuin Arhinmäelle.

Näkemyksiä ympäristökysymyksiin löytyy toki jokaiselta kahdeksalta ehdokkaalta. Itse olin kuitenkin yllättynyt siitä, että niitä ei ole haluttu tämän enempää tuoda esille kampanjasivuilla, vaikka ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen riittävyys ovat politiikan kuumimpia kysymyksiä.

Tutustuin vielä YLEn ja Helsingin Sanomien vaalikoneisiin. Löysin niistä kaksi ympäristöasioihin viittaavaa kysymystä:

– YLE: ”Maapallon pelastaminen vaatii luopumista jatkuvan talouskasvun tavoitteesta.” Arhinmäki ja Haavisto ovat täysin samaa mieltä.

– Helsingin Sanomat: ”Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa? (VALITSE KOLME)” Ehdokkaista vain Arhinmäki valitsee kohdan ”Ilmasto- ja ympäristö.”

Paavo Lipposen ja Paavo Väyrysen kunniaksi pitää todeta, että he ovat toimineet esimerkiksi Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Väyrynen on ollut myös kehitysyhteistyöministerinä aktiivinen ympäristökysymysten suhteen.

Toisaalta kun tiedän, miten paljon Pekka Haavisto tai Paavo Arhinmäki on toiminut suomalaisessa ympäristöliikkeessä ja ottanut kantaa ympäristökysymyksiin, alkaa valinta olla selvä.

Paavo Arhinmäki on toiminut aktiivisesti suomalaisessa ympäristöliikkeessä ollessaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Hän on myös kasvissyöjä ja aktiivi pyöräilijä sekä tuonut Vasemmistoliiton puheenjohtajana puolueeseen uutta punavihreää linjaa.

Pekka Haavistolla on kuitenkin ylivoimaisesti kovimmat näytöt toimimisesta ympäristökysymysten parissa niin Koijärvellä, ympäristöministerinä kuin YK:n parissakin. Hän on ollut rakentamassa suomalaista ympäristöliikettä, ollut valmistelemassa Kioton ilmastosopimusta ja Natura2000-verkostoa sekä johtanut YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in kenttätutkimuksia sodan ympäristövaikutuksiin liittyen.

Ympäristöystävän valinta presidentinvaaleissa on Pekka Haavisto tai Paavo Arhinmäki. Tunnen molempien työn hyvin ja voin lämpimästi suositella heidän äänestämistä.  Pekka Haaviston näytöt ovat tässä kohtaa mielestäni kuitenkin uskottavammat.

Vaalikopissa kirjoitan äänestyslappuun kakkosen eli äänestän Pekka Haavistoa Suomen seuraavaksi presidentiksi.

Ja suosittelen sitä samaa myös Sinulle.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristön ystävän valinta presidentiksi?”

  1. Jotenkin harmillista, että äänestyspäätös pitää tehdä ehdokkaiden aikaisempien näyttöjen perusteella. Nyt jos koskaan olisi ollut aika nostaa ympäristökysymykset tapetille. Nyt vihreiksikin mielletyt ehdokkaat välttelevät aiheen ylikorostamista suuren yleisön reaktioiden pelossa. Nyt on vain toivottava, että kerrankin teot osoittautuisivat puheita suuremmiksi mitä tulee ympäristökysymyksiin.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!