Onko biopolttoaineiden seuraava virhesiirto Jathropa?

Maan ystävien tuore raportti (Jatropha: money doesn’t grow on trees) tyrmää ihmekasviksi nimetyn Jatrophan käytön biopolttoaineena. Jathropaa on aiemmin pidetty ihanteellisena kasvina biopolttoaineeksi siitä syystä, että se ei uhkaa suoraan ruokaturvaa ja kasvaa vaikeissa oloissa. Kansainvälisen Maan ystävien raportin mukaan investoijien odotukset ovat olleet kuitenkin epärealistisia. Maan ystävien raportti listaa kymmen ongelmaa. Jathropan satoisuus on ollut heikkoa, viljelykset tarvitsevat paljon vettä, kasvi on haavoittuva erilaisille tuholaisille, kilpailee ruuan tuotannon kanssa … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 3 (17.-23.1.2011)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 15 km lenkin kuntosalin juoksumatolla. Reipas juoksu antoi hyvän lähdön päivään ja viikkoon! Aamupäivällä Kari Rissa haastatteli minua Työeläke-lehteen degrowth-taloudesta. Itsellenikään ei ole ihan selvää, miten hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja sen sellaiset turvattaisiin laskevan talouden olosuhteissa. Lounaan jälkeen olin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokousta. Paikalla oli esittäytymässä myös tuore puheenjohtaja Tuomo Lindholm. Kotimatkalla kävin paikkaamassa Annukan pyöränkumin ja illalla vastailin vielä Partio-lehden haastatteluun koskien ilmastonmuutosta. Yksilö voi tehokkaimmin vaikuttaa … Lue lisää

Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri

Pääministeri Mari Kiviniemi esittää tulevaan hallitukseen lapsi- ja perheministeriä. Hyvä ajatus. Hallituksen ja hallinnon rakenne kaipaisi paljon muitakin muutoksia. Ohessa tärkeimmät hallinnon uudistustarpeet tulevalle hallitukselle: – Ympäristöministeriöön perustetaan erillinen ilmastoministerin salkku. – Työ- ja elinkeinoministeriössä olevat ilmasto- ja energia-asiat siirretään ympäristöministeriöön – Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään ympäristöministeriöön. – Maa- ja metsätalousministeriössä olevat metsiensuojelu- ja luonnonsuojeluasiat sekä eläinsuojelu siirretään ympäristöministeriöön. – Ympäristöministeriön tulee johtaa alueellista ympäristöhallintoa. – Ympäristöministeriön … Lue lisää

Susi arvokkaampi elävänä kuin kuolleena

Susi on maassamme erittäin uhanalainen laji, jota on jäljellä enää arviolta 150–160 yksilöä. Esimerkiksi Lapissa ei käytännössä ole lisääntyvää susikantaa. Susien heikosta tilanteesta huolimatta tammikuussa Lapissa ammuttiin kolme sutta, joista kaksi Urho Kekkosen kansallispuistossa Itä-Lapissa. Lisäksi Lappiin on myönnetty vielä yksi kaatolupa lisää. Sudet ja muut suurpedot olisivat Lapin matkailuelinkeinolle arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Luonto-Liiton susiryhmä osoittaa mieltä ja jakaa tietoa Lapin susien tilanteesta Matkamessujen yhteydessä lauantaina 22.1. klo 10–14. … Lue lisää

Moottoriteistä katuja ja luonnonsuojelualueita

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.1.) artikkeli kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden visiosta, jossa Helsingin sisääntuloväylien moottoritiet muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Kaventuneiden väylien varrelle mahtuisi paljon uutta rakentamista, mutta yhtä hyvin tuota tilaa voisi ennallistaa, metsittää ja muuttaa myös luonnonsuojelualueiksi. Moottoriteiden ja niiden liittymien uudelleen rakentaminen ei olisi välttämättä kuitenkaan kovin ekotehokasta tai halpaa. Toisaalta uusi ”rakennusmaa” olisi varmasti haluttua. Moni rakentaja olisi siitä varmasti valmis maksamaan. Ehkä nuo maa-alat voisi vaikka huutokaupata? Mistä sitten moottoriteiden … Lue lisää

Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla?

Olin aamupäivällä (18.1.) julkistamassa ympäristöjärjestöjen esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Tiedotusvälineiden lisäksi paikalla olivat myös puolueiden edustajat vastaamassa haasteeseen. Haaste on iso. Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla? Millainen on ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi? Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tässä ympäristöjärjestöjen esitykset: 1. Hiilineutraali Suomi … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)

Viikkopäiväkirja palaa jälleen vuoden vaihteen tauolta. Tässä tiivistetysti kuluneen viikon kuviot. Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle lumi- ja räntäsohjossa orientoitumaan alkaneen vuoden hommiin. Keskon kestävän kehityksen palkinnot julkaistiin myös haettavaksi. Teeman on materiaalitehokkuus. Olen itse mukana palkintolautakunnassa. Lounaalla kävin Turun Sanomien toimittajan kanssa. Haastattelun aiheena oli asketismi. Iltapäivällä vedin vuoden ensimmäistä toimistokokousta ja kävimme läpi joitakin uuden Kevätseuranta-vastaavan perehdytykseen liittyviä asioita. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa valmistelemassa … Lue lisää

Talvipyöräilyn iloja

Talvipyöräily Helsingissä on tänä talvena ollut monellakin tapaa haasteellista. Toisaalta pyörä on ollut suhteellisen varma kulkuneuvo verrattuna esimerkiksi juniin, busseihin tai hankiin jumiin jääneisiin autoihin. Suuren lumimäärän takia jalkakäytävät sekä yhdistetyt kävely- ja pyörätiet ovat aika kapeita. Myös silloin kun ne on aurattu. Tänään Itä-Pasilan läpi pyöräillessä jouduin ohittamaan yhden jalankulkijan suhteellisen läheltä. Vauhtia ylämäessä sohjoisella tiellä minulla oli noin 9 km/h. Kovin vaarallisesti tilanteesta ei siis onneksi ollut kyse. … Lue lisää

Koulujen kasvisruokapäivä

Helsingin kouluissa on vihdoin siirrytty viikottaiseen kasvisruokapäivään. Helsingin Sanomissa vegaanikokki Simo Ruottinen piti ruokaa hyvänä. Ongelmallisen kasvisruokapäivästä tekee tietysti se, mikäli sitä erikseen korostetaan ja sen myötä oppilaat jättävät ennakkoluulojen takia ruuan syömättä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin, mutta tässä vielä kertauksena viisi hyvää syytä siirtyä viikottaiseen kasvisruokapäivään. Viisi syytä sirtyä kasvisruokapäivän viettoon: – Ympäristö: Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä. – Terveys: Suomalaiset syövät tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja … Lue lisää

Keskon kestävän kehityksen palkinnot 2011 haettavana

Kesko jakaa tänä vuonna 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestävän kehityksen edistäjille. Palkintojen teemana on materiaalitehokkuus. Olen mukana palkintolautakunnassa, joka päättää hakemusten perusteella jaettavista palkinnoista. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Keskon viestintäjohtaja Paavo Moilanen. Jäseniä ovat Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Minna Halme ja allekirjoittanut. Lisää tietoa palkinnoista ja hakuohjeet löytyvät täältä.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa