Kampanjateemat

Tällä sivulla on luonnos vaaliteemoistani. Tervetuloa mukaan kommentoimaan ja muokkaamaan yhteistä tulevaisuutta!

1. EKOLOGISUUS

Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi
– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.

2. KOHTUULLISUUS

Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi
– Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin.
– Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään.
– Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta.
– Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan.
– Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.

3. ONNELLISUUS

Onnellinen, innostava ja oikeudenmukainen uusi Suomi
– Työt jaetaan tasaisemmin, ja otetaan käyttöön perustulo.
– Perhevapaita tasataan, säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki ja kavennetaan tuloeroja.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Joukkoäly ja tietoyhteiskunta valjastetaan palvelemaan hyvinvointia.

Jäikö sinulle tärkeä aihe vailla vastausta? Katso näkemykseni politiikan muihin eri aihealueisiin täältä: Leo Stranius ja politiikka ABC-Ö.

Millainen olisi Sinun onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi?

9 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Ensinnäkin on todettava, ettei ole ketään sopivampaa ehdokasta kansanedustajaksi kuin sinä. Kiitos kun lähdit ehdolle.

    ”Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja suot ennallistetaan luonnontilaisiksi.”

    Miksi vain Etelä-Suomen? Eikö kaikkien Suomen kolkkien kaikista ekosysteemeistä tulisi suojella edustavat 10%? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja elinympäristöjen suojelun ja ennallistamisen lisäksi luontoa pitää suojella pyrkimällä hallitsemaan vieraslajeista aiheutuvia ekologisia haittoja, pohjaamalla metsästettävien eläinten kaatolupamäärät tieteelliseen tutkimukseen ja laatimalla kunnianhimoinen perinnebiotooppien pelastamiseen tähtäävä ohjelma. Vesiekosysteemien ja -lajien suojelusta puhutaan todella vähän, mikäli rehevöitymiskeskustelua ei oteta huomioon. Keskusteluun on nostettava myös vähemmälle huomiolle jääneitä luonnonsuojelullisia kriisejä.

    Tiedän sinun kannattavan erittäin vahvaa ympäristöministeriötä, siitäkin saattaisi olla hyvä mainita teemoissasi.

    Kansallinen vieraslajistrategialuonnos on muuten kommentoitavissa netissä: http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxpVW2M/Vieraslajistrategia_luonnos_110202.pdf

  2. Hei Konsta

    Kiitos hyvistä huomioista! Kyllä – metsät myös Pohjois-Suomessa kaipaavat suojelua. Etelä-Suomen tilanne taitaa kuitenkin olla akuutein.

    Vahva ympäristöhallinto on välttämättömyys ekologisesti kestävälle ja hiilineutraalille Suomelle. Olen kirjoittanut näistä ministeriöiden uudistustarpeista tänne:

    Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri:
    https://leostranius.fi/2011/01/lapsi-ja-perheministerin-lisaksi-myos-ilmasto-ja-energiaministeri/

    Mietin vielä tältä pohjalta mahdollisia muutoksia kampanjaviesteihin. Kiitos vielä kerran!

  3. Hei Leo,

    ja kiitos mielenkiintoisesta ja uusia ajatuksia herättäneestä alustuksestasi kansalaisjärjestöjen aamiaisella taannoin.

    Tein juuri mtv3:n vaalikoneen, ja ajattelemme 92-prosenttisesti samoin – tulit ykkösehdokkaakseni!

    Kirkon työntekijöissä ja aktiivisissa jäsenissä on paljon ihmisiä, jotka ovat aiemmin äänestäneet Vihreitä, mutta ovat nyt vähän epävarmoja, kun pelkäävät tai vierastavat puolueessa ilmenevää uskonto- tai kirkkokielteisyyttä. Itse kuulisin mielelläni, miten sinä suhtaudut esim. koulujen oman uskonnon opetukseen ja kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin / yhteisöveroon.

    Onnea ja menestystä kampanjaasi ja vaaleihin. Uskon, että sinulla olisi todella paljon osaamista ja annettavaa yhteisten asioiden hoitoon myös eduskunnassa.

  4. Mahtavaa, että lähdit ehdokkaaksi! Eduskunta todellakin kaipaa ympäristöasiantuntijoita. Olisin kiinnostunut myös lukemaan ajatuksiasi valtion ja kirkon erottamisesta toisistaan ja koulujen uskonnonopetuksen poistamisesta.

  5. Kiitos viesteistä ja kommenteista!

    1. Koulujen uskonnonopetuksesta. Koulujen uskonnonopetusta ei tule poistaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Moraaliajattelua ja uskontojen ymmärtämistä pitää siis opettaa koulussa, mutta yksi yhteinen aine on parempi kuin uskontokunnan mukaan eriytetty opetus.

    2. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä. Tätä en voi kuin arvostaa! Olen itse tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja sen Changemaker-verkoston kanssa. Tätä tarvitaan!

    3. Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan / yhteisövero. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat tällä hetkellä kirkollisveroa jäseniltään ja osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole tällaista oikeutta. Olisi oikeudenmukaisempaa jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina.

  6. Hei Leo,

    Ehdokkaan ja jopa puolueen löytyminen tuleviin vaaleihin on ollut todellakin haastavaa. Lähinnä talouspoliittisten linjausten ja eräiden muiden mielikuvallisten seikkojen vuoksi päädyin lopulta Vihreisiin. Haasteena oli vielä sopivan ehdokkaan löytyminen. Vaalikoneiden avulla törmäsin välillä sinuun ja etenkin uskonnonvapaus.fi vaalikoneen vastauksesi käänsi vaa’an lopulta sinun puolellesi.

    Kampanjaasi ja nettisivuillesi toivoisin sellaista, että vaikka ympäristöarvot ovatkin tärkeitä, olisi mukava jos ottaisit kantaa muihinkin alueisiin. Nyt on vaarassa, että profiloidut ns. ”yhden asian” mieheksi.

    Suurella todennäköisyydellä tulet kuitenkin saamaan ääneni ja mikäli sinut valitaan, niin toivon, että ajat vihreiden ajamaa talouspolitiikkaa, esittämiäsi ympäristöasioita sekä uskonnonvapauteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita.

    Yleensäkin toivon, että Suomessa vallitsevasta holhous- ja kieltomentaliteetista siirryttäisiin valinnan vapautta ja keskustelua suosivaan suuntaan.

  7. Hei Leo,

    Komppaan Artturia, jonka viesti voisi olla kirjoittamani. Nimesi tuli vastaan useamman vaalikoneen kautta, joten tulin katsomaan tarkemmin kuka olet ja mitä ajat. Olin hieman pettynyt nähdessäni, kuinka käsittelet täällä vain ympäristökysymyksiä. En yhtään väheksy asian tärkeyttä ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta olisi hienoa, jos voisit tuoda muitakin teemoja esille.

    Joka tapauksessa vastauksesi Tietoyhteiskunnan ja uskonnonovapaus.fi vaalikoneisiin yhdessä tämän sivustosi kanssa vakuuttivat minut, saat ääneni mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

  8. Hei!

    Olen ajatellut äänestää sinua. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että energiansäästö on riski rakentamiselle, jonka laatu on nyt jo huonoa. Energiaa säästäessä pitäisi ykkösenä olla asumisterveys, ja energiansäästössä tulisi huomioida myös asumistottumukset.

    Toivoisin kansanedustajien muutenkin ajavan enemmän rakennusalan ongelmien poistamisasiaa. Huono sisäilma on laaja ja vakava ongelma.

    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kokonaiskuva-ja-sisailma-unohdettu.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/02/lisaako-ilmastonmuutos-hometaloja.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kenen-etu-on-sallia-halvan-ja-huonon.html

  9. Moi Leo,

    minkälaisena näet suomalaisen maaseudun esimerkiksi 20 vuoden päästä? Millä keinoin näet, että viljelyä saataisiin siirrettyä luomusuuntaan? Viittaan alla oleviin pointteihisi.

    – Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
    – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    En tiedä, mihin vastaat, voit vastata vaikka fb:n meiliboksiin, jos haluat :).

Kommentointi on suljettu.

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Seuraa minua Instagramissa