Ruokapolitiikkaa: Mitä minä syön?

Olen vegaani. Eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Tämän lisäksi en käytä lainkaan alkoholia, kahvia, muita päihteitä tai turhakkeita, kuten karkkia, limsaa, sipsejä, suklaata ja keksejä.

Tilanne ei ole ollut aina näin. Minimalistiseksi muuttuneen alkoholin käytön jätin kokonaan pois vuoden 2005 alusta.

Turhakkeet jäivät valikoimista pois joskus vuosien 2006–2007 aikana. Vegaanina olen ollut vuoden 2008 alusta lähtien. Sitä ennen siirtyminen sekasyöjästä kasvissyöjäksi oli monen vuoden projekti ja ehdinpä olla ”kotivegaanikin” pari vuotta.

Veganismilleni on tänä päivänä kolme selkeää syytä:

1. Ympäristö. Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä. Vegaanina voin minimoida ruokani ympäristövaikutukset. Erityisesti naudanlihan ja juuston ympäristötaakka on huomattava.

2. Eläimet. Kasvispohjainen ruokavalio edistää eläinten parempaa kohtelua. Koen, että eläimen oikeus omaan elämään on suurempi kuin minun oikeus nauttia heidän kuolemasta. Varsinkin broilerin ja sikojen tehotuotanto aiheuttaa eläimille kärsimystä.

3. Terveys. Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa eläinrasvoja. Itse koen vegaanina voivani ja syöväni paremmin kuin aikanaan sekasyöjänä. Kasvispohjainen ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonitauteja sekä alentaa syöpäriskiä.

Aina välillä kasvissyöjiltä kysytään mahdollisuuksia kuntoilla. Itse olen kokenut, että vegaanina voi kuntoilla siinä missä sekaruokavaliollakin. Juoksen vuodessa yli 2000 km ja pyöräilen noin 5000 km sekä käyn jonkin verran uimassa ja teen lihaskuntoharjoittelua.

Mitä minä sitten oikein syön?

Viikon ruokapäiväkirjani syksyltä 2010 on luettavissa täältä: Vegaanin maraton ja viikon ruokalista.

Aamuni alkaa useimmiten ”biopuurolla”. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa: Neljän viljan luomuhiutaleita soijamaidon, mustikoiden, auringonkukansiemenien, murskattujen luomu-kaakaopapujen ja maca-jauheen kera sellaisenaan ilman lämmitystä tai kypsennystä.

Herkkuruokaani ovat myös nuudelit soijarouheen kanssa, ruisleipä sekä erityisesti pasta ja tofutomaattikastike, jonka ohje on ohessa.

Resepti: Leon tofutomaattipasta

Valmistusaika 15 min

Paista pannulla sipulia, auringonkukansiemeniä ja tofua. Lisää joukkoon valkosipulia ja mausteita sekä paseerattua tomaattia. Keitä samaan aikaan vesi vedenkeittimellä ja siirrä se kattilaan pastan kanssa. Anna kiehua noin 5–10 minuuttia. Salaatiksi voi lisätä pilkottua kaalia, tomaattia ja kurkkua sekä salaattikastikkeeksi oliiviöljyä ja sitruunaa.

Leo Stranius on vegaani, ympäristöasiantuntija, pääsihteeri ja aktiivinen kuntoilija, joka on ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.

Kirjoitus on julkaistu 12.4. Mindossa.

Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja