Risto Isomäki: Tämän ajan tärkeimmät asiat

Vieraskynäblogissa Risto Isomäki

Suomalainen poliittinen keskustelu pyörii pienien ja arkipäiväisten asioiden ympärillä. Pieni korotus eläkkeisiin, maitolitran hinta, prosentin muutos verotuksessa, 20 euroa pois jostakin tietystä tuesta, 18 euron korotus johonkin tiettyyn maksuun.

Pienet asiat ovat tärkeitä, koska ihmisten arki ja elämä muodostuvat niistä. Poliitikkojen täytyy olla kiinnostuneita myös pienistä asioista.

On kuitenkin ongelmallista, jos lukuisat liian pienet asiat vievät kaiken poliittisen keskustelutilan ja muodostavat viidakon, joka vaikeuttaa suurempien kysymyksien hahmottamista. Sillä politiikassa tarvitaan myös suhteellisuuden tajua. Kaikki asiat eivät ole yhtä oleellisia.

Sosiaalisten kysymysten puolella kaksi ongelmaa on todennäköisesti ylitse muiden. Kaksikymmentä vuotta sitten Suomella oli yksi maailman parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt terveydenhuoltomme on Länsi-Euroopan huonoimpia. Sen keskelle syntyy koko ajan lisää huonosti toimivia aukkoja. Hammashuoltoon, tuki- ja liikuntaelinsairauksien alueelle, erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn…

Samaan aikaan yhä suurempi osa kaikista valtion toteuttamista tulonsiirroista hyödyttää yhä suoremmin keskiluokkaa eikä köyhiä ihmisiä. Miksi on niin vaikea tehdä mitään terveydenhuollon murenemiselle ja syvenevälle köyhyydelle? Olisiko ongelma, ainakin osin, kaikissa niissä kuuluisissa lillukanvarsissa?

Pitkän päälle vielä paljon ongelmallisempaa on kuitenkin se, että suuret ympäristöongelmat ovat viime aikoina jääneet taas pahasti paitsioon poliittisissa keskusteluissa. Huolimatta Fukushiman onnettomuudesta, huolimatta siitä että viime vuosi löi Grönlannissa kaikki entiset sulamisennätykset. Huolimatta siitä että kolmannes Amazonasista on juuri muuttunut, ainakin väliaikaisesti, tärkeästä hiilinielusta suureksi hiilipäästöjen lähteeksi.

Ilmasto- ja energiakysymykset eivät vielä häiritse arkeamme merkittävästi. Mutta jos tällaisiin ongelmiin ei reagoida ajoissa, me ajaudumme pian tilanteeseen, jossa ne hallitsevat koko elämäämme ja jättävät vain hyvin vähän tilaa millekään muulle.

Käsistä karkaava ilmaston lämpeneminen voi sotkea maailmantalouden tuhannella eri tavalla, sillä rakentamamme järjestelmät ovat kaikki hyvin hauraita. Jos Grönlannin sulaminen jatkuu nykyisellä vauhdilla, omat talvemme saattavat väliaikaisesti viiletä merkittävästi jäävuorien nielemän lämmön ja Golf-virran pohjoisen haaran hyytymisen takia.

Jos emme kehitä ajoissa vaihtoehtoja öljylle ja maakaasulle, niiden hinta räjähtää pian niin korkealle, että talous alkaa sahata yhä hurjempaa tahtia ylös ja alas fossiilisten polttoaineiden hintojen mukana.

Toisaalta jos haluamme korvata nykyistä isomman osan öljystä ja maakaasusta ydinsähköllä, joudumme siirtymään nykyisistä ydinvoimaloista jonkinlaisiin hyötöreaktoreihin. Tämä saattaisi ajan mittaan synnyttää maailmaan kymmeniä uusia ydinasevaltioita, sillä hyötöreaktorien polttoaineet soveltuvat sellaisenaan ydinaseiden rakentamiseen.

Uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuuden kasvattaminen ovat edelleen monille suhteellisen etäisiä asioita. Ne ovat kuitenkin lähes varmasti oman aikamme kaikkein tärkeimmät asiat.

Risto Isomäki on tieteis- ja tietokirjailija

2 kommenttia artikkeliin ”Risto Isomäki: Tämän ajan tärkeimmät asiat”

  1. Ilmastonmuutos meni ”pois muodista”, eikä siitä vaalitenteissä juuri puhuta. Politiikan on ilmeisen vaikea muutenkin hallita mitään, mikä vaatii yhtä vaalikautta pidempää määrätietoista toimintaa. Asiat polkevat paikoillaan, vaikka pitäsi jo mennä vauhdilla eteenpäin.

    ”hyötöreaktorien polttoaineet soveltuvat sellaisenaan ydinaseiden rakentamiseen”

    IFR-projektin johtaja Charles Till sanoo tähän:

    ”Yes. Well, it doesn’t. As simply as that.”

    Kumpaa uskoa, kirjailija Isomäkeä, vai ydinfyysikko Tilliä, jonka haastattelu täällä:

    http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/shows/reaction/interviews/till.html

    Mielelläni kuulisin myös Isomäen mielipiteen sulasuolareaktorista:

    http://wp.me/pbZwh-K0

    Toriumia käyttävä hyötöreaktori. Passiivisesti turvallinen, ei tarvitse natriumia, eikä siinä synny plutoniumia.

    Toriumia syntyy sivutuotteena muussa kaivostoiminnassa määrä, jolla sähköistäsi koko maailman. Jätettä syntyy nykyistä vähemmän, ja sen loppusijoitusajaksi riittää 300 vuotta nykyisen tuhansien vuosien sijasta.

    Lisäksi haluaisin kuulla perustelun, millä tavalla fossiilisista polttoaineista luopuminen olisi helpompaa jos yksi potentiaalinen fossiiliton energiamuoto jätetään pois sen sijaan, että niitä käytettäisiin kaikkia? Esim. maailman johtava ilmastotutkija James Hansen on sitä mieltä, että ydinvoima tulisi pitää mukana ja kehittää myös ihan siltä varalta, jos uusiutuvat eivät pystykään korvaamaan fossiilisia.

Kommentointi on suljettu.

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa