YLE:n uutisten mukaan viina- ja herkkuverojen korotus saa laajaa tukea eri puolueilta. Hienoa! Näyttää vahvasti siltä, että seuraavalla hallituksella on edessä monet veronkorotukset.
Mitä veroja sitten kannattaisi nostaa, mitä muuttaa ja mitä uusia luoda? Tässä alustava muistilista veronkorotuksia varten.
Seuraavia veroja tulisi korottaa
– Tupakkavero
– Alkoholivero
– Makeisvero (tämä kannattaisi muuttaa sokeriveroksi)
– Ajoneuvovero
– Polttoainevero
– Pääomavero
– Perintövero
– Energiaverot
Uusina ympäristöveroina pitäisi ottaa käyttöön myös naudanliha- ja juustovero. Eläinrasvoille voisi myös pistää oman veron.
Lisäksi kannattaisi harkita vakavasti asuntolainojen korkovähennysten poistamista sekä työmatkavähennyksestä luopumista tai sen ohjaamista paremmin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä työmatkaliikenteessa suosivaksi.
Veronkorotusten suhteen pitää kuitenkin muistaa, että kulutuksen verotuksen tasaveroistavaa vaikutusta tulisi kompensoida tavalla tai toisella pienituloisille.
Tuleeko mieleen vielä jotain muuta? Mitä muita veroja tulisi nostaa ja mitä seikkoja veronkorotuksissa olisi syytä huomioida?
Kannattaa muistaa, että nuo ehdottamasi verot ovat fiskaalisesti kovin mitättömiä. Julkisen sektorin rahoitusvajeeseen niillä ei vielä vastata. ALV:n korotus tulee olemaan välttämätöntä jossain vaiheessa julkisen sektorin rahoituksen kannalta ja se tulisi ehdottomasti yhdistää pienituloisten tuloveron huojennuksiin.
Tupakkaveron osalta Hetenmäen työryhmä arvioi päätelmissään: ”Ennen edellisiä korotuksia tupakkatuotteita luovutettiin verolliseen kulutukseen suuria määriä ja veronkorotusten tultua voimaan myynnissä on ollut vielä runsaasti vanhojen veroperusteiden mukaan verotettuja tuotteita, eikä tilanne markkinoilla ole vielä vakiintunut. Veronkorotuksista saatavissa olevat verotuottolisäykset olisivat todennäköisesti pieniä tai niitä ei saataisi lainkaan. Vaarana olisi myös tupakan harmaatuonnin ja laittomien markkinoiden hallitsematon kasvu.”
Alkoholiveron osalta korotukset on tällä hetkellä pidettävä maltillisina. On olemassa vahva riski, että alkoholiveron korotus johtaa verotuottojen laskuun matkustaja- ja harmaatuonnin lisääntyessä jolloin kokonaiskulutus ei laske vaan siirtyy vain tilastoimattomaan. Myös alkoholin tilaaminen muista jäsenvaltioista muuttuisi entistä houkuttelevammaksi.
Makeisveron muuttamisesta sokeriveroksi olen samaa mieltä. Pääomaveroon voisi harkita tuloveroa lähenevää proggressiota. Perintövero on fiskaalisesti melko tehoton. Vaikka veron tuotot ovat melko pieniä kyse on lähinnä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Perintöveron korottamisen sijasta näkisin mieluummin proggression kasvattamisen. Pidän Hetenmäen työryhmän perusteluja jälleen kerran järkevänä ja kannatan uuden veroluokan luomista hyvin suurille perinnöille. Pienten perintöjen verotusta ei välttämättä tarvitsisi kiristää.
Listastasi puuttuu maapohjan kiinteistövero. Maapohjan kiinteistövero on oikeudenmukainen tapa verottaa tontin omistamiseen liittyviä windfall-voittoja, jotka syntyvät yhdyskuntarakenteen kehittymisestä. Kohdistettaessa kiinteistövero maapohjaan, se ei tapaa kapitalisoitua vuokrahintoihin tai hidastaisi rakentamista ja yhdistettynä omistusasumisen korkokulujen verovähennysoikeudesta luopumiseen toisi omistusasumista edes hieman lähemmäs vuokra-asumisen verokohtelua. Tietysti viimeksi mainittuu tavoitteeseen asumistulon vero olisi paras, mutta taitaa olla reaalipoliittinen mahdottomuus.
Eläinrasvat ovat osoittautumassa terveellisimmiksi rasvoiksi mitä yleensä on, miksi siis niitä verolle? Eiköhän verolle voisi laittaa tofut ja muut ulkomaan kasvisihmeet joita rahdataan tänne samalla tuottaen kauheat määrät hiilidioksidia. Kotimaiset kasvikset ja lihatuotteet verottomiksi.
Komppaan Jussi Airaksisen puheenvuoroa. Eettiset valinnat ja maksimaalisen verotehon etsintä ovat kaksi eri asiaa.
Maapohjan (siis ei rakennusten) hintaan kohdistuva kiinteistövero on paitsi hyvä, myös oikeudenmukainen vero. Maan arvonnousun ansio kuuluu yhteiskunnalle, ei satunnaisille onnekkaille yksilöille. Rakennuksiin kohdistuva kiinteistövero puolestaan nostaa asumisen hintaa ja toimitilojen vuokria, mikä ei ole toivottavaa.
Kulutuksen verotuksen kompensoinnista olen samaa mieltä Leon kanssa, mutta huomautan, että pienituloisuus on erittäin lavea kategoria. Millaiset tulot lasket pieniksi, Leo?
Esimerkiksi pelkän perusturvan varassa oleville kulutusverojen korotukset kompensoidaan täysimääräisesti kuluttajahintaindeksin nousun myötä.
Kiitos hyvistä kommenteista, lisäyksistä ja tarkennuksista Jussi ja Martti!
Martti: Mun mielestä pienituloisuus on aika selkeä käsite. Tilastokeskuksen mukaan ”Pienituloisuuden raja-arvona käytetty ns. köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa noin 13 800 euroa yhden hengen taloudessa.”
ks. esim.:
http://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01-26_tie_001_fi.html
Tätä juuri ajoin takaa: ”Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.”
Pienituloisuuden kasvu johtuu siitä, että mediaanitulo on kasvanut Suomessa nopeasti palkkojen ja muiden tuotannontekijätulojen kasvun myötä.
Tulonsiirrot, jotka muodostavat suurimman osan pienituloisten tuloista, eivät ole kasvaneet samaa vauhtia tuotannontekijätulojen kanssa.
Toisin sanoen pienituloisten suhteellinen asema on heikentynyt siksi, että Suomessa tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen palkkatason ja muiden tuotannontekijätulojen noususta.
Mitä yritän sanoa? Sitä, että koska pelkän perusturvan varassa oleville kompensoidaan kulutusverojen korotukset täysimääräisesti kuluttajahintaindeksin nousun myötä, heidän suhteellinen asemansa ei parane pelkin veroteknisin toimenpitein.
Tarvitaan muita keinoja, esimerkiksi tulonsiirtojen tasokorotuksia ja rakenteellisen työttömyyden purkamista. Rakenteellinen työttömyys kohdistuu vajaatuottoiseen osaan työvoimasta, eli toistaitoisiin (low-skilled). Heitä on Suomessa jopa 150 000, siis merkittävä osa pienituloisista.
En kannata työmatkavähennysten poistoa. Jos nettoansio on 1300€ kuussa ja pienituloinen kansalainen maksaisi vielä siitä itse 300€ työmatkakulunsa bussilla 50 knm päässä sijaitsevalle työpaikalle niin millä rahalla hän elää ? Pienituloinen kun ei voi edes haaveilla henkilöautosta. Jos tästä vielä halutaan poistaa asunnon korkovähennys niin minulla ei ole jatkossa mitään mielenkiintoa äänestää vihreitä vaikka olen näin tehnyt kaikissa vaaleissa yli 20 vuotta.
Ja tofuvero jäi kommentoimatta vallan. Niinpä tietenkin kun se olisi sattunut viherpiipertäjän omaan nilkkaan. Voi jestas että olette turhia.
Onko Suomi niin kateellinen maa että mitään ei saisi omistaa ilman että siitä pitäisi veroja maksaa? Olisiko jo aika todeta että meitä on liian vähän tähän suureen maahan ollakseme tälläinen hyvinvointi yhteiskunta. Nostamalla veroja ajetaan paljon menestyneitä ulkomaille jolloin tulee tarve uusille veronkorotuksille ja ikuiselle oravanpyörälle. Nyt olis aika lähteä muuttamaan ajatusmaailmaa, verot pitäisi laskea, uusia yrityksiä pitää saada suomeen ja sen mukaan uutta työvoimaa ja työllisyys nostettua. Paikattakseen nykyistä rahareikää lähdetään säästölinjalle, puolustusvoimat, kulttuuri, urheilu, ja ennen kaikkea julkinen massiivinen byrokratia pienemmäksi. Myös eläkeiän nosto on välttämätön kun keskiikä nousee mutta jotta ihmiset töissä jaksaisi pitää panostaa työhyvinvointiin enemmän.
Miksi on niin, että muut pitää pakottaa noudattamaan ideologiaanne? Jos se on niin hieno, miksi eivät ihmiset sitoudu siihen vapaaehtoisesti? Ja laajemmin, ei liene vaikeaa selvittää valtiolta tilinumeroa, johon halukkaat voisivat vapaaehtoisesti maksaa vaikka 90% tuloistaan ’veroa’. Ihan vain vinkkinä Leolle. Toisaalta, uskon, että kaltaisiltasi puuttuu kokonaan käsitys tuottavan työn ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä ja tähän liittyvästä verotuksen haitallisuudesta. Vai onko niin, että vain muiden pitää maksaa valtion väkivallalla uhkaamalla pakotettuina? Täydelliseen totalitarismiin ajavat kaltaisesi ”vihreät” ovat tosiasiassa ihmiskunnan pahimpia vihollisia á la Khmer Rouge.
Tofuverosta vielä. Ruuan kuljetusten ympäristövaikutukset ovat vain muutaman prosentin luokkaa yksittäisen elintarvikkeen koko elinkaaresta. Ylivoimaisesti suurin osa syntyy alkutuotannossa.
ks. esim. juusto täältä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Tai tämä:
”Vastoin yleisiä odotuksia lähiruoka tai kotimainen ruoka ei juurikaan eroa muualla tuotetusta, sillä pitkät kuljetukset hoidetaan nykyisin hyvin tehokkaasti.”
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Ruoan%20ymp%E4rist%F6vaikutukset