Viikkopäiväkirja 31 (2.8.-8.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja aloitin selvityksen tekemisen verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan kansalaistoiminnan mahdollistamisesta. Blogikirjoitukseni Kuopion asuntomessuista julkaistiin CO2-raportti.fi -verkkosivuilla. Kommentit olivat taattua Stalin- ja ilmastoskeptikkotavaraa. Aamupäivällä vastailin myös Kuluttaja-lehdelle ekoenergiasta. Oma sähkösopimus kannattaa käydä vaihtamassa täällä. Illalla vietimme Annukan syntymäpäivää. Kävimme syömässä Ravintola Kotossa, kävelimme ja uimme Seurasaaressa sekä matkustimme Linnanmäen vuoristoradalla ja päädyimme lopulta istumaan iltaa Alppilaan Samin ja Lauran seuraksi.

En ole ihan vakuuttunut Porin pyöräilypolitiikasta

Tiistaina tein koko päivän selvitystä verkkovaikuttamisesta Luonto-Liiton toimistolla. Luin taustamateriaalia ja artikkeleita sekä kirjoittelin tekstejä ja valmistelin aineiston keruuta. Samalla kävin läpi Luonto-Liittoon saapuneen postin. Illalla kirjoittelin YLE:lle ja Aamulehteen kotimaan lentoliikenteen tukemisesta. Täytyy vain olla tyytyväinen Finncomin ilmoitukseen lopettaa lennot Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja jatkoin selvityksen tekoa verkkovaikuttamisesta. Illalla kävimme kävelemässä Pilvin ja Jonin kanssa Eirassa, Kaivopuistossa, Töölönlahden rannalla ja Kalliossa. Näin kaupungin monet kadut, kulmat ja puolet tulivat tutuksi joensuulaisille turisteille.

Torstaina hyppäsin aamulla junaan ja matkustin Toijalaan puhumaan Nuorten Vaikuttamisen Akatemiaan kansalaisvaikuttamista ja Luonto-Liitosta. Toijalasta matka jatkui Poriin (junalla) ja Porin seudun ympäristöseuran 30-vuotisjuhlaseminaariin, jossa aiheena oli tulevaisuuden ympäristöhaasteet. Haasteet eivät ole kovin pieniä. 1000-kertaiseksi kiihtynyt sukupuuttoaalto, karkuun pääsemässä oleva ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Uhkakuvista huolimatta oli voimaannuttavaa kuunnella vanhojen luonnonsuojeluveteraanien puheita siitä, miten paljon luonnonsuojelun saralla on vuosikymmenten aikana saatu aikaiseksi.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamiseen liittyen. Aamupäivällä työstin myös artikkelin Ympäristö- ja Terveys lehteen degrowth-taloudesta sekä huomasin pettymyksekseni, että Bonnissa olleet ilmastoneuvottelut päättyivät jälleen ilman tuloksia. Asiasta petyneenä kirjoittelin kolme vinkkiä ilmastoneuvottelijoille. Illalla kävimme Merin ja Laurin kanssa katsomassa Teatteri Ilveksen ja Anni Mikkelssonin ohjaaman hulvattoman hauskan ja koskettavan Hiihtoliitto-näytöksen Kumpulan metsäteatterissa. Suosittelen lämpimästi!

Lauantaina vietimme Annukan kanssa laatuaikaa. Siivosimme ja kävimme katsomassa Galleria Huudossa Uljas urbaani unelma -näyttelyn sekä söimme ylellisen monipuolista ja herkullista myöhäislounasta Pashas’ssa. Illalla istuimme parvekkeella lukemassa ja keskustelemassa sekä teimme loppukesän pimeyteen kävelyretken.

Kalkkiruukin luontopolku

Sunnuntaina oli vuorossa kansallispuistopoliittinen pyöräretki yhdessä Tom Henrikssonin kanssa. Ennen lähtöä nautimme aamupalaksi biopuuroa (neljän viljan hiutaleita, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta, maca-jauhoa, hampunsiemen- ja kaakaopapurouhetta). Fillaroimme ensin Käpylästä Vantaan Sotungiin, jossa kävelimme läpi Kalkkiruukin luontopolun keskustellen samalla luontosuhteesta, luonnon arvottamisesta ja mahdollisesta Sipoonkorven kansallispuistosta. Paluumatkalla nautimme Jakomäessä trangialla lämmitetyistä nuudeleista soijarouheen kera. 42 km pyöräilyn ja 4,5 km luontopolun jälkeen juoksimme vielä 10 km lenkin. Vasta tämän jälkeen luin uutiset huonosta ilmanlaadusta ja kehoituksesta välttää ulkoliikuntaa.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 46 km) ja pyöräilin 125 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 70 tuntia.

Tulevan viikon aikana jatkan verkkovaikuttamista koskevan selvityksen tekoa, olen pari päivää Luonto-Liiton toimistolla eri kokouksissa sekä matkustan Turkuun keskustelemaan Ville-Veikko Hirvelän kanssa ekologisesta elämäntavasta. Perjantaina osallistun pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään seminaariin, jossa pohditaan aihetta ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Viikonlopuksi suuntaamme kavereiden mökille Kylmälään.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin