Viikkopäiväkirja 24 (14.6.-20.6.2010)

Maanantaina laitoimme ympäristöjärjestöjen tiedotteen ydinvoimaan liittyen: Ydinvoimapäätöstä tehdään sokkona. On tyrmistyttävää, että ydinvoimaa rutataan läpi ilman kunnollisia selvityksiä päätösten yhteiskunnallisista vaikutuksista. Aamulla tapasin lisäksi yhtä ympäristönsuojelutieteen graduntekijää sekä kävin toimittaja Pasi Toiviaisen kanssa lounaalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton viikottaista toimistokokousta ja työhyvinvointiryhmän kokousta sekä piipahdin Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitossa ideoimassa tulevien lehtien sisältöä.

Solidaarisuuskalenteri

Tiistaina kävimme aamupäivällä läpi ajankohtaisia asioita Luonto-Liiton päälliköiden viisikko-kokouksessa. Iltapäivän istuin Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ajatushautomon kokouksessa. Päivän hyvä uutinen oli se, että eduskunnan ympäristövaliokunta asettui vastustamaan hallituksen esitystä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Keskiviikkona kandityön tekijä kävi haastattelemassa ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuuselonteon kansalaisosallistumista koskevista teemoista. Iltapäivällä hyppäsin kansanedustaja Pentti Tiusasen kyytiin yhdessä Peter Lundin kanssa ja suuntasimme Kotkaan, jossa Kotkan ympäristöseura ja Luonto-Liitto järjestivät ydinvoima-aiheisen keskustelutilaisuuden.

Torstaina valmistelin aamupäivällä tulevia esityksiä. Iltapäiväksi pyöräilin Vantaalle Kuninkaan Kartanoon, jossa järjestettiin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokous. Samalla saimme juhlistaa puheenjohtaja Jukka Pekkalan viimeistä kokousta hänen siirtyessään selvittämään suomalaista huippu-urheilua.

Perjantaina osallistuin aamulla eduskuntatalon edessä järjestettävään Äänestä ydinvoima historiaan -tapahtumaan. Pääsin makaamaan eduskuntatalon portaille ”ydinvoimahulluus” -sanan s-kirjaimen yhdeksi osaksi. Tämän jälkeen siirryin eduskuntatalon sisälle ja kävin puhumassa Kokoomuksen edustajille degrowth-taloudesta. Iltapäivällä suuntasin vielä puhumaan mainostoimisto Taivaaan henkilöstölle elämäntapavaikuttamisesta ja ruuan ympäristövaikutuksista ennen hyppäämistä Joensuun junaan. Illaksi matkustimme Luonto-Liiton hallituksen kanssa Kolille.

Lauantaina olin aamupäivän Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa Kolilla. Kokouksen jälkeen suuntasimme Ukko-Kolin huipulle pitämään mielenosoitusta Äänestä ydinvoima historiaan -toimintapäivän kunniaksi. Valitettavasti tällä kertaa ei ollut mahdollista jäädä Kolille pidemmäksi aikaa vaeltamaan vaan hyppäsin taksiin ja kävin Joensuussa moikkaamassa Sailaa, Pilviä ja Leilaa ennen junamatkaa Helsinkiin ja Annukan luokse.

Sunnuntaina laiskottelimme ja parantelimme Annukan viikon jatkunutta vatsakipua. Samalla tuli tehtyä kesän ensimmäiset kotimaiset uudet perunat ja siivottua. Päivän mittaan luin myös lehtiä ja kävin illalla juoksemassa.

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 40 km) ja pyöräilin 84 km sekä tein kotona 2 kertaa lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 77,5 tuntia.

Tulevan viikon aikana käyn tapaamassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria palmuöljyyn liittyen, olen puhumassa degrowth-taloudesta kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa sekä vietän juhannusta ystävien kanssa Sammatissa. Kevään tiukka tahti alkaa vaihtua kesän leppoisaksi haahuiluksi. Upshifting muuttuu downshiftaukseksi.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!