Vegaanin uusi keittokirja – vihdoinkin!

Eläinoikeusyhdistys Faunan ja Liken julkaisema Vegaanin uusi keitttokirja julkaistiin keskiviikkona (5.5.) Uudella ylioppilastalolla herkullisen lounaan kera. Vihdoin vuonna 1999 julkaistu Vegaanin keittokirja sai jatkoa. Olin itse tilaisuudessa puhumassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Samasta aiheesta kirjoitin teokseen myös tausta-artikkelin.

Omalle veganismilleni on kolme syytä: (1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi, (2) eläinten oikeudet sekä (3) terveys ja hyvinvointi. Kukaan tuskin ryhtyy vegaaniksi yhdessä yössä. Kirja antaa kuitenkin aivan mahtavat eväät sille, millaista voi olla ympäristöystävällinen, herkullinen ja ravitseva vegaaniruoka. Omaa ruokavaliotaan voi muuttaa pikkuhiljaa.

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

– Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä.
– Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.
– Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja  lähellä tuotettuja elintarvikkeita.
– Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita.
– Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä mikroaaltouunissa.
– Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu.
– Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan edistämiseksi.

Kirja tarjoaa erinomaista taustatietoa aiheeseen liittyen. Reseptit on kerätty sieltä sun täältä. Tarjolla on ruokia niin arkeen kuin juhlaankin. Oma suosikkini on aktivistin tofu-pastasalaatti (ilman oliiveja), seitanpyttipannu ja makaronilaatikko. Sen sijaan omat erikoisuuteni, kuten neljän viljan luomubiopuuro, nuudelit con soijarouhe, macaroni con ketsup ja pasta soijarouhetomaatti-kastikkeella ei ole kirjaan asti päätynyt – ja ehkä ihan hyvä niin.

Yksilön valinnat eivät kuitenkaan riitä. Tässä vielä viisi yhteiskunnallista muutosaskelta, joita tarvitaan matkalla kohti ilmastoystävällistä ruokavaliota:

– EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus
– Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan
– Valmistevero esimerkiksi naudanlihalle ja juustolle
– Julkiset hankinnat ja kasvisruokapäivät
– Ilmasto- ja varoitusmerkinnät pakkauksiin

Arvostetaan ruokaa ja nautitaan siitä! Ohessa tilaisuudessa pitämäni esitys kokonaisuudessaan.

4 kommenttia artikkeliin ”Vegaanin uusi keittokirja – vihdoinkin!”

  1. Toivottavasti olisi parempi kuin Vegaanin keittokirja, josta en löytänyt yhtään reseptiä, jota olisin halunnut tehdä. Olen koko lailla luopunut suomalaisista keittokirjoista, reseptit ovat jotenkin uskomattoman ankeita verrattuna amerikkalaisiin…

  2. Moips! Lisäisin vielä tuohon listaan, että syö kasvikset kypsentämättöminä, niin ei kulu sähköä (eikä paljon tiskivettäkään) ja kroppa kiittää ravinteista!

  3. -tul miälen päälle. kun en itse pätevää syytä veganismille nää (jos ruumis sekaravinnon sallii) ja luonnosta elän..
    btw jokaisen (vegaanin) kannattaisi lukea Lierre Keithin ”The Vegetarian Myth”. Ampuu parhaimmillaan aika pätevästi, tähtää pinnan alle realismilla; maailman pelastamisen, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin teemoilla. Koko maailma elää ja satuelämän paradoksi on kaunis kuolema, tappaminen. Keith muistuttaa ihmisen roolista vastuunkantajana ja osana luontoketjua; vegaanius ei (aina) ole ilmastoystävällistä (tai terveellistä). Ihmisen on nöyrästi palattava alkulähteilleen. Tyyli on paatosmainen (ja Keithin katsomus feministinen), mutta ravistelee.

    1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi-> ravinto alkuperäistä, itsekasvattamaa, villä, läheltä. ilmastokuorma oma asia; painotus vaihtelee ja tekoja pitää pohtia koko ajan. pisteet asketismille 🙂

    (2) eläinten oikeudet-> kasvien oikeudet? maaperän elollisen aineksen oikeus? mikä oikeus ihmisellä on tarttua puun hedelmään ja viedä sen (lisääntymiseen tarkoittama) siemen? miten ihminen voi sanoa tietävänsä eläimen sisimmästä enemmän kuin päänsä yöksi painavan kasvin sielusta? lapsellinen usko oman tappamisen välttämisen mahdollisuuteen.

    (3) terveys ja hyvinvointi-> ristiriitaisuus (tutkimukset), yksilökohtaisuus (+plasebo), terveysuskonto (suositukset), loppupelin tietämättömyys ? Sokeririippuvuus (mm fruktoosi; ahmiminen…), oman itsensä kuuntelematta jättäminen… tieto? tunne? kaiken voi kyseenalaistaa.

    Kaikki kytkeytyy kaikkeen ja jotta maailma pelastuisi, se pitäisi tuntea perinpohjin.

    Eikä ihmine mitää tiedä, jotahi tuntee.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!