Oma luottamukseni ja toivoni presidentti Barack Obaman mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa on murentunut tai ainakin saanut kovan kolauksen kolmesta syystä:
(1) Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui osittain siksi, että Obama ei pystynyt tuomaan pöytään mitään uutta ja mokaili muutenkin neuvotteluissa.
(2) Rauhannobelisti haluaa pumpata 33 miljardia lisää rahaa Afganistanin sotaan.
(3) Tämä uuden sukupolven kaveri vajoaa vanhaan terrorismin vastaiseen retoriikkaan yhden Detroittiin menneen lentokonejupakan myötä sekä unohtaa sulkea Guantanamon vankileirin, koska monet sieltä vapauteen päässeet alkavat todennäköisesti suunnittelemaan terrori-iskuja Yhdysvaltoja vastaan.
Maailma ei näytä hänen myötään muuttuneen juurikaan mihinkään suuntaan. Vai keksiikö joku jotain myönteistä sanottavaa?
Viikonloppu sujui asuntoasioita pohtiessa. Olemme löytäneet unelma-asunnon Käpylästä Sofianlehdonkadulta. Edessä on hiukan remonttia ja muuttoa sekä kaikenlaista muuta säätöä. Sunnuntaina kävin 20 km juoksulenkillä ja valmistauduin tuleviin esityksiin sekä tein erilaisia kirjoitustöitä. Illalla on vielä tarkoitus mennä Marian luokse kyläilemään.
”Oma luottamukseni ja toivoni presidentti Barack Obaman mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa on murentunut tai ainakin saanut kovan kolauksen.”
Mihin messiashysteriaan oletkaan aikoinasi langennut, kun olet niin luottanut juuri Obaman mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa. Ajattelitko, että hän olisi esimerkiksi ihonvärinsä (senkin rasisti) vuoksi (sinun näkökulmastasi) parempi presidentti?