Iltapäivällä istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa kuuntelemassa ajankohtaiskatsausta Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista. Tilaisuuden aluksi Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia toi terveisensä Bangkokin ilmastokokouksesta. Muuten kokouksessa käytiin läpi ilmatoneuvotteluiden rahoituskysymyksiä sekä esiteltiin uunituoretta ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa.
Tilanne kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden suhteen näyttää huonolta. Kaikki keskeisimmät asiat ovat edelleen levällään kuin jokisen kasviseväät. Teollisuusmaiden päästövähennyslupaukset ovat liian vaisuja eikä kehitysmaiden vastaavista päästövähennystavoitteista ole tietoa. Teollisuusmaiden lupaukset ilmastorahoituksesta kehitysmaille antavat odottaa. Toki pienemmissä kysymyksissä on päästy eteenpäin.
Haunia mukaan teollisuusmaiden tämänhetkiset päästövähennyslupaukset ovat kuitenkin edelleen toivottoman kaukana jo Balilla sovittua IPCC:n suosittamaa 25-40 prosentin päästövähennyshaarukkaa. Harvoja hyviä uutisia on Norjan lupaus vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Siihen pitäisi kaikkien muidenkin teollisuusmaiden pystyä.
Päivää synkisti myös ympäristöministeri Lehtomäen puheet YLE:n aamu-tv:ssä turpeen energiankäytön puolesta. Tämä siitä huolimatta, että turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisäksi turpeen energiakäyttö aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa suomalaiselle suoluonnolle ja sen virkistyskäytölle. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (63,6 miljoonaa tonnia vuonna 2007) vähenisivät noin 18 prosenttia, kun turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Kuka niitä päästövähennyksiä tekee, jos niitä ei tehdä turpeen energiakäytön puolella?
Lisää aiheesta vaikka täältä: Turpeen energiakäytön haitat – kysymyksiä ja vastauksia.
Ympäristöministerin näytöt näyttävät paikoin huonoilta. Turpeen lisäksä käsillä on ympäristöhallinnon alasajo (ALKU-hanke), metsästyksen tukeminen kansallispuistoissa, Pallaksen rakentaminen, Soklin kaivoshankkeen puolesta lobbaamminen, puheet Kollajasta ja saimaannorpan suojelun laiminlyönti. Lienee kohta syytä pyrkiä suojelemaan ympäristöä ympäristöministeriltä.
Painavaa tekstiä Leo. Kuten eilisessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kokouksessa käsi selville ottaa hallitus taka-askelia luonnon suojelussa. Mutta myös muuten: hallituspuolueiden taholta kiistetään kaavoituksen merkitys päästöjen vähentämisessä. Kiistäminen on alkanut esimerkiksi ympäristövaliokunnassa, kaupunkirakenteiden täydentäminen ja erityisesti maakuntakaava ja rantakaavojen vahvistamismenettely ovat nyt kritiikin kohteena. Kritiikki tulee erityisesti keskustan suunnasta.
Ilmastonmuutosta koskeva tulevaisuusselonteko on pelkkää viihdelukemistoa niin kauan kuin Suomella ei ole vuodelle 2020 kunnollista ilmasto- ja energiastrategiaa.
Uskon edelleen ympäristövaliokunnan yhteistyöhön luonto- ja ympäritöjärjestöjen kanssa, kiitos tähänastisesta!