Kuka suojelisi ympäristöä ympäristöministeriltä?

Iltapäivällä istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa kuuntelemassa ajankohtaiskatsausta Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista. Tilaisuuden aluksi Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia toi terveisensä Bangkokin ilmastokokouksesta. Muuten kokouksessa käytiin läpi ilmatoneuvotteluiden rahoituskysymyksiä sekä esiteltiin uunituoretta ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa.

Tilanne kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden suhteen näyttää huonolta. Kaikki keskeisimmät asiat ovat edelleen levällään kuin jokisen kasviseväät. Teollisuusmaiden päästövähennyslupaukset ovat liian vaisuja eikä kehitysmaiden vastaavista päästövähennystavoitteista ole tietoa. Teollisuusmaiden lupaukset ilmastorahoituksesta kehitysmaille antavat odottaa. Toki pienemmissä kysymyksissä on päästy eteenpäin.

Haunia mukaan teollisuusmaiden tämänhetkiset päästövähennyslupaukset ovat kuitenkin edelleen toivottoman kaukana jo Balilla sovittua IPCC:n suosittamaa 25-40 prosentin päästövähennyshaarukkaa. Harvoja hyviä uutisia on Norjan lupaus vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Siihen pitäisi kaikkien muidenkin teollisuusmaiden pystyä.

Päivää synkisti myös ympäristöministeri Lehtomäen puheet YLE:n aamu-tv:ssä turpeen energiankäytön puolesta. Tämä siitä huolimatta, että turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisäksi turpeen energiakäyttö aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa suomalaiselle suoluonnolle ja sen virkistyskäytölle. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (63,6 miljoonaa tonnia vuonna 2007) vähenisivät noin 18 prosenttia, kun turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Kuka niitä päästövähennyksiä tekee, jos niitä ei tehdä turpeen energiakäytön puolella?

Lisää aiheesta vaikka täältä: Turpeen energiakäytön haitat – kysymyksiä ja vastauksia.

Ympäristöministerin näytöt näyttävät paikoin huonoilta. Turpeen lisäksä käsillä on ympäristöhallinnon alasajo (ALKU-hanke), metsästyksen tukeminen kansallispuistoissa, Pallaksen rakentaminen, Soklin kaivoshankkeen puolesta lobbaamminen, puheet Kollajasta ja saimaannorpan suojelun laiminlyönti. Lienee kohta syytä pyrkiä suojelemaan ympäristöä ympäristöministeriltä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuka suojelisi ympäristöä ympäristöministeriltä?”

  1. Painavaa tekstiä Leo. Kuten eilisessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kokouksessa käsi selville ottaa hallitus taka-askelia luonnon suojelussa. Mutta myös muuten: hallituspuolueiden taholta kiistetään kaavoituksen merkitys päästöjen vähentämisessä. Kiistäminen on alkanut esimerkiksi ympäristövaliokunnassa, kaupunkirakenteiden täydentäminen ja erityisesti maakuntakaava ja rantakaavojen vahvistamismenettely ovat nyt kritiikin kohteena. Kritiikki tulee erityisesti keskustan suunnasta.
    Ilmastonmuutosta koskeva tulevaisuusselonteko on pelkkää viihdelukemistoa niin kauan kuin Suomella ei ole vuodelle 2020 kunnollista ilmasto- ja energiastrategiaa.
    Uskon edelleen ympäristövaliokunnan yhteistyöhön luonto- ja ympäritöjärjestöjen kanssa, kiitos tähänastisesta!

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!