Ota elämäsi haltuun – Zen to Done

Viikonloppuna luin Leo Babautan (katso Zen Habits -blogi) Zen To Done -verkkokirjan. Vaikka kyseessä onkin tehokkaan arjen alkeet, on teksti ilman muuta lukemisen arvoinen ja monille suorittajille siitä irtoaa paljon hyviä käytännön vinkkejä.

Babauta ehdottaa otettavaksi käyttöön kymmenen tapaa.

1. Pidä mukanasi aina muistikirja, jossa on lista avoimista tehtävistä, ja johon voit kirjoittaa uudet ideat. Kun tehtävät ja ideat on kirjoitettu ylös, vapautuu pää ottamaan vastaan uusia ajatuksia.

2. Pidä inboksisi tyhjänä. Prosessoi saapuneet viestit vähintään päivittäin. Älä jätä viestejä inboksiin vaan poista, delegoi, tee asiat välittömästi, siirrä ne tehtävälistaasi tai arkistoi saman tien. Älä lue sähköpostejasi jatkuvasti, vaan varaa sille tietty aika. Älä pidä päällä ilmoitusta uudesta viestistä.

3. Määrittele tärkeimmät tehtäväsi tulevalle vuodelle, viikolle ja päivälle. Määrittele sunnuntaina tai maanantaina tulevan viikon 4-6 tärkeintä tavoitetta (Big Rocks) ja aikatauluta ne. Valitse joka aamu 1-3 tärkeintä asiaa (MIT), jotka sinun tulee tehdä ja tee ne mieluiten heti aamulla ennen kuin avaat päivän lehden, sähköpostin tai Facebookin. Tee tavoitteistasi julksia. Kerro niistä ystävillesi ja kirjoita niistä blogissasi.

4. Tee vain yhtä asiaa kerrallaan. Sulje häiriötekijät kuten sähköposti, puhelin, Facebook, Twitter, ylimääräiset ohjelmat ja netti. Pyri tekemään päivän tärkein asia (MIT) heti aamulla. Kannattaa aloittaa kaikkein haastavimmasta tehtävästä. Ryhtyminen tuumasta toimeen on yleensä kaikkein vaikeinta. Sen jälkeen helpottaa. Muista palkita itseäsi suoritetuista tehtävistä.

5. Pidä työlistasi mahdollisimman yksinkertaisena. Jaottele tehtävät esim. työn, kodin ja harrastusten tai projektien mukaan. Pidä myös listaa niistä asoista, joita odotat muiden tekevän sinulle. Käytä mahdollisimman yksinkertaista työkalua. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi pieni ruutuvihko, joka kulkee aina mukana. Tarkista työlistasi joka päivä.

6. Organisoidu. Määrittele paikka kaikelle. Laita paperit ja viestit heti oikeille paikoilleen. Älä pinoa niitä odottamaan myöhempää arkistointia. Varmista, että työpöytäsi on puhdas.

7. Katselmoi päivä- ja viikko- ja vuositavoitteesi säännöllisesti (MIT, Big Rocks etc.). Näin varmistat, että teet oikeita asioita. Käy läpi säännöllisesti myös muistiinpanosi, kalenterisi ja työlistasi.

8. Priorisoi ja vähennä tehtäviäsi säännöllisesti. Poista työlistaltasi kaikki, mikä ei ole välttämätöntä tavoitteidesi toteutumisen kannalta. Vähennä myös sisään tulevan informaation virtaa (sähköpostilistat, RSS-feedit, sanomalehdet jne.). Kerää pieniä tehtäviä yhteen ja tee ne kerrralla.

9. Tee tavoitteistasi rutiineja. Ilman rutiineja on vaikea hallita päivittäin tulevia keskeytyksiä. Tee lista asioista, joita teet päivittäin ja viikottain. Nouse ylös mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi aamuisin voit katselmoida päivän tärkeimmät tehtävät ja määrittää tulevat tavoitteet, urheilla, käydä läpi sähköposteja. Iltaisin voit valmistautua seuraavaan päivää, siivota sähköpostin, kirjoittaa blogia. Myös viikkorutiinit kannattaa ottaa haltuun (siivous, kaupassakäynti jne.).

10. Tee sitä, mikä on intohimosi. Vaatiiko tämä sen enempää selitystä? Kannattaa keskittyä siihen, joka tekee elämästäsi tyytyväistä ja elämisen arvoista. Kannattaa tehdä sitä, mikä polttelee kaikkein eniten ja jota haluatkin tehdä heti aamulla herätessäsi. Mikäli et ole tyytyväinen nykyiseen työhösi, sitä kannattaa vaihtaa. Työ ei ole työtä, vaan pikemminkin intohimo.

6 kommenttia artikkeliin ”Ota elämäsi haltuun – Zen to Done”

  1. Päivitysilmoitus: Kultainen peura
  2. Päivitysilmoitus: Kultainen peura - Leo Stranius
  3. Päivitysilmoitus: Hyvä elämä
  4. Päivitysilmoitus: Hyvä elämä - Leo Stranius
  5. Hyvät neuvot. Mutta mitä sitten, jos se intohimo on hukassa tai siitä, mitä joskus on tehnyt? Jos ei tiedä, mistä pitää aloittaa ja mitä pitää ottaa haltuun? Jos itse on hukassa, miten löytää takaisin?

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin