Sunnuntai 18.3.2007

Vaalipäivä.

Alkuillasta osallistun Kulttuurivihkojen järjestämään vaalistudioon (http://www.kulttuurivihkot.fi/vaalit/). Keskustelimme ympäristöpolitiikasta ja vihreistä. Hyvä idea haastaa perinteiset formaatit.

Kulttuurivihkojen studiolta siirryin jännittämään vaalitulosta Vihreiden vaalivalvojaisiin Kaisaniemeen. Tunnelma oli katossa kun Vihreät ottivat niukan vaalivoiton 8,5 prosentin kannatuksella lisäten eduskuntapaikkojen määrän 15 henkilöön. Vaalien yksityiskohtaiset tulokset löytyvät kätevästi osoitteesta: http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm

Kokoomuksen poikkeuksellisen suuren vaalivoiton johdosta hallitusneuvotteluista tulee mielenkiintoiset.

Hiukan yllättäen löydän itseni koko maan vaalituloksen jälkeen niiden joukosta, jotka toivovat lämpimästi, että Vihreät menisivät mukaan hallitukseen ja saisivat/ottaisivat siellä nimen omaan ympäristöministerin paikan.

Olen esimerkiksi ympäristöjärjestöissä joutunut kauhulla seuraamaan hyvinkin läheltä joidenkin ministereiden touhuja, joilla ei ole juurikaan kunnianhimoa tai osaamista ympäristökysymysten suhteen. Nämä herrat ovat vieneet suomalaista ympäristöpolitiikkaa roppakaupalla taaksepäin.

EU:n ympäristöpolitiikan linjaukset säätelevät Suomen harjoittamaa ympäristöpolitiikkaa mahdollisesti olennaisemmalla tavalla kuin esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset. Tästä syystä ei ole sama, kuka Suomea edustaa esimerkiksi EU:n ympäristöministerineuvoston kokouksissa. Toivon todella, että kokouksissa olisi mukana vihreä ympäristöministeri.

Hallitusohjelmapaperia tärkeämpää onkin mielestäni siis se, millaista päivittäistä politiikkaa tehdään vaikkapa kokousten tai lausuntojen muodossa.

Lisäuhka on kaiken lisäksi se, että keskustan Paavo Väyrynen haluaa ymmärtääkseni tosissaan ympäristöministeriksi. Tämä olisi monelle luonnonsuojelijalle kauhukuva. Toivonkin koko sydämestäni, että Vihreät ottaisivat ympäristöministerisalkun. Varsinkin kun ilmastonmuutoksenkin kannalta olennaiset ratkaisut (Kioton jatkokausi) tehdään nimen omaan tulevien neljän vuoden aikana.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍