Aamulla suuntasin ensimmaisena Delhin rautatieasemalle kyselemaan lippuja Gorakhpuriin. Matka Gorakhpuriin taittuu parhaimmillaan 13 tunnissa. Tarkoituksena on yrittaa paasta Gorakhpurista bussilla ensin Intian ja Nepalin valiseen rajakaupunkiin Sunauliin, sielta Nepalin puolelle Bhairawaan ja lopulta saada viela bussi Kathmanduun.
Lahden Delhin juna-asemalle moporiksalla. Kuski vaitti kiven kovaa aseman olevan kiinni pyhapaivan takia ja vei minut johonkin kaverinsa matkatoimistoon. No en tietenkaan suostunut siihen, vaan pakotin tyypin ajamaan minut Delhin rautatieasemalle. Delhin taksikuskeilla (polkupyora-, mopo- tai autotaksi) on tapana vieda sinut aina johonkin ihan muualle kuin mihin oikeasti haluaisit. Rasittavaa kun ihmisille pitaa olla aina niin tyly.
Delhin juna-asemalle paastyani loysin helposti International Tourist Bureaun huoneen ja tiskit. Kyseltyani aikani ja erilaisia lappuja pari tuntia tayteltyani sain lopulta junaliput Gorokhpuriin. Tosin jouduin lahjomaan virkailijaa 150 rupialla (noin kolme euroa), etta sain lipun myos Annukalle ilman hanen passiaan.
Rautatieasemalta suuntasin New Delhin puolelle. Kavin ensin hiukan tylsassa kansallismuseossa ja sen jalkeen viela huonommassa modernin taiteen museossa. Lopulta kavelin Indian Gatelle, jonka alue naytti olevan paikallisten perheiden suosittu piknikpaikka. 42-metrisen Indian Gaten jalkeen jatkoin kavelya presidentin palatsin ja parlamentin luokse. Hallintorakennukset nayttavat jokapuolella maailmaa samanlaisilta.
Hallinnollisen kierroksen jalkeen jatkoin matkaani Gurdwara Bangla Sahibiin eli Sikh temppeliin. Menin ensin sisalle vahingossa takaovesta enka huomannut ottaa edes kenkia pois. Sainkin vihaisen miehen huomautuksen. Kiersin etupuolelle temppelia, jossa oli porukkaa kuin pipoa. Tungoksesa otettiin ensin kengat ja sukat pois, sitten kaveltiin pienen vesilatakon lapi ja suudeltiin monta kertaa portaita. Kaikkein vankkauskoisimmat ottivat tuosta kaikkien lapi kavelemasta latakosta viela kadellaan vetta suuhunsa. Paa piti suojata varikkailla huiveilla. Sisalla sai kumarrella sinne tanne ja lahjoittaa kukkakoristeita ym. roinaa joillekin herroille. Toiset taas soittelivat sitaria ja hoilottivat mantrojaan. Ulos temppelista mennessa kateen lyotiin viela jotain kummallista monjaa, joka piti syoda. Lopuksi kaytiin kastelemassa jalat viela pyhassa vedessa temppelin vieressa. Aika jannittavaa menoa.
Illan paatteeksi kavimme Annukan kanssa kavelemassa ja teella Connaught placella. Teimme tuttavuutta paikallisen nuorison kanssa seka yritimme paasta karkuun erilaisia kauppaajia seka loputtomiin meita seuraavaa kerjalaistyttoa. Ihmisia nukkui kadulla ja liikenneympyroissa pilvin pimein. Ei ole helppoa olla ja asua taalla.