Torstai 25.5.2006

Osallistun Tampereella järjestettävään Pirkanmaan sosiaalifoorumiin. Olen alustamassa ilmastonmuutoksesta ja kansalaistoiminnan voimakeinoista Tulevaisuuden Voima ry:n ja Vastedes ry:n järjestämässä seminaarissa. Keskustelu on kiinnostavaa. Olen vakuuttunut avoimen kansalaistoiminnan ja kansalaistottelemattomuuden käytöstä ilmastokysymyksen osalta. Suomalaiset järjestötoimijat voisivat oppia aika paljon Gandhilta. Ehkä rupean sähkö- tai moottoriajoneuvolakkoon sekä paastoamaan ilmastonmuutosta vastaan.

Lisäksi osallistunun Tampereen kaupunkiliikennettä käsittelevään seminaariin. Oras Tynkkynen puhuu vakuuttavasti kevyen liikenteen puolesta ja esittelee kuvissa kokoon taitettavaa matkapyöräänsä(!). On hämmentävää, kuinka nihkeästi kauppiaat, liike-elämän edustajat ja monet poliitikot suhtautuvat kävelykatuihin tai kevyen liikenteen väyliin. Maailmassa ei taida olla ainoatakaan kävelykatua, joka olisi muutettu takaisin autotieksi siitä syystä, että kävelykadusta ei ole pidetty. Toisaalta kävelykadut lisäävät kauppiaiden myyntiä ja nostavat myös kiinteistöjen arvoa. Hetkinen! En ole ihan varma haluanko kyseistä kehitystä. Kävelykadut ovat helposti omalta osaltaan voimistamassa kaupunkitilan ylikaupallistumista. Yhtä kaikki. Ruuhkamakstu olisi ainakin aika ottaa Helsingissä käyttöön.

Lisäksi seuraan sosiaalifoorumissa järjestettyä keskustelua suomalaisen aktivismin historiasta. Kyseessä on keskustelutilaisuus, joka pohjautuu Mikko Metsämäen ja Petteri Nisulan Aktivistit –nimiseen kirjaan, jossa käydään läpi suomalaista kansalaistoimintaa 1900-luvun alusta nykypäivään keskeisten henkilöhahmojen kautta. Valitettavasti keskustelussa ei ole kovinkaan paljon uusia elementtejä, sillä olen ollut kuuntelemassa vastaavaa sessiota jo Helsingissä Suomen sosiaalifoorumissa. Olen myös liian laista osallitumaan itse kyseiseen keskusteluun yleisön joukosta.

Pirkanmaan sosiaalifoorumin lopuksi osallistun päätöskeskustelun paneeliin, jonka teemana on ”mitä me haluamme ja miten sen saavutamme”. Keskustelu on innostavaa ja konkretiaan pyrkivää vaikka me kaikki panelistit olemmekin kovin samanmielisiä. Toivottavasti Pirkanmaan sosiaalifoorumi järjestetään tulevina vuosina uudestaan. Ajatus pitää foorumi samaan aikaan Mahdollisuuksien tori –tapahtuman kanssa osoittautuu onnistuneeksi. Yhden päivän aikana vieraita ja yleisöä on kaiken kaikkiaan reilusti yli viisisataan. Päivää piristää myös lähistöllä järjestetty kadunvaltausjuhla. Tampereella aktivismi on voimissaan!

Paluumatkalla kirjoittelen junassa lyhyen raportin Suomen sosiaalifoorumissa järjestämästäni seminaarista koskien Metsä-Botnian sellutehdashanketta Uruguayssa. Olen hiukan myöhässä, sillä seminaari pidettiin jo huhtikuun alussa. Riitta soittelee ja keskustelemme pitkään Maan ystävien tilanteesta. Illan päätteeksi käymme Annukan kanssa kävelemässä kaatosateessa ja kastumme läpimäräksi.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa