Vietän koko viikonlopun Lahdessa, Maan ystävien väentapaamisessa. Paikalla on paljon uutta porukkaa. Paljon uusia kasvoja, joita en edes tunne. Hienoa. Lauantain aikana kuulen yhteenvetoa tiedotustyöpajasta, keskustelen ilmastokampanjan tapaamisessa tulevista strategioista ilmastoselonteon suhteen ja esittelen omian näkemyksiäni illan suuntaviivakeskusteluissa. Annukka esittelee Älä osta mitään -päivän suunnitelmia. Ruohonjuuritason toimintaa tulee olemaan ÄOM-päivänä noin 20 eri paikkakunnalla, joista Maan ystävät on mukana noin 10 paikkakunnalla. Mahtavaa. Saunomme ja nautimme olosta. Myöhään yöllä keskustelemme vielä suomalaisen ympäristöliikehdinnän tilasta ja suunnittelemme Jani Lukkarisen kanssa Maan ystävien 10-vuotispäivän tapahtumia tulevana kesänä 2006 samalla kun Meri ja Lauri soittavat ja laulavat.
Sunnuntaina ohjelmassa on huonosti nukutun yön jälkeen vuosikokous. Toimintasuunnitelman hyväksyminen menee lähes läpihuutojuttuna, mutta keskustelu talousarviosta jää junnaamaan paikalleen. Huomaan lopulta ajautuneeni omien mielipiteideni kanssa vähemmistöön OPM:n yleisavustusta koskevassa keskustelussa. Harmittaa. Uuden hallituksen valinta sujuu mutkattomasti. Puheenjohtajaksi valitaan nykyinen varapuheenjohtaja Riitta Savikko Tampereelta. Jee! Olen todella onnellinen Riitan valinnasta. Varapuheenjohtajiksi valitaan Sari Leinonen Jämsästä ( – mahtavaa!) ja uusi kasvo Joensuusta eli Riikka Leskinen. Nykyinen puheenjohtaja Meri Pukarinen tekee hienoa työtä vuosikokouksen onnistumisen suhteen. Viikoloppu muodostuu yllättävän raskaaksi. Mietiskelen olisiko aika astua syrjään Maan ystävien toiminnasta. Ehkä olen antanut järjestölle jo sen panoksen, jonka sille pystyn antamaan. Maailma kaipaa kuitenkin muutosta. Päätän motivoitua.