Leo Stranius

Tervetuloa sivuilleni! Olen toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö

  • Blogi
  • Politiikka ABC-Ö
    • HS/IS vaalikonevastaukset
    • Yle vaalikonevastaukset
    • Helsingin Uutiset vaalikonevastaukset
    • Eläinpoliittinen vaalikone – vastaukset
    • Eduskuntavaalit 2015
      • Kampanjateemat
      • Videot
      • Tue kampanjaa!
      • Suosittelijat
      • Kampanjapäällikkö
      • Vaalibudjetti ja rahoitus
      • Sidonnaisuudet
    • Kunnallisvaalit 2012
    • Eduskuntavaalit 2011
  • Kuka Leo Stranius?
    • CV
    • Henkilökuvat
    • Kuvia matkan varrelta
    • 10 asiaa taustastani
    • Elämäntarinani
    • Ympäristöhavahtuminen
    • Ekoisi
    • Hyvä johtaminen
    • Askelia tyytyväiseen elämään
  • Ajanhallintavalmennusta
  • Yhteystiedot

Paljon melua tuulivoimasta ja infraäänistä

28/06/2017 1 kommentti

Muistatteko pienen kohun joka nousi syksyllä 2016 tuulivoiman mahdollisista infraäänivaikutuksista?

Tuulivoiman terveysvaikutukset on nyt virallisesti selvitetty. Aiheesta uutisoi myös Helsingin Sanomat. Suomen Tuulivoimayhdistys tiivistää selvityksen tulokset näin:

”Hallituksen teettämässä tuulivoiman terveysvaikutuksia koskevassa tutkimuksessa tuulivoiman infraäänen ja terveysvaikutusten välillä ei löydetty yhteyttä. Osana tutkimusta tehdyissä infraäänimittauksissa todettiin tuulivoiman äänitasojen jäävän selvästi alle kuulokynnyksen. Nykytutkimustiedon mukaan infraääni voi aiheuttaa terveyshaittaa ainoastaan, mikäli se on kuultavissa.”

Itse asiassa tuulivoimaloiden infraäänten on osoitettu olevan alle sen, mitä on ne ovat esimerkiksi kaupunkioloissa kotona, henkilöautossa ajettaessa tai ruotsinlaivalla. Tuulivoimalan aiheuttamia infraääniä ei voi ihmiskorvalla kuulla. Tästä johtuen on hyvin epätodennäköistä, että tuulivoimaloiden infraäänet voisivat heikentää terveyttä. [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Luonnonsuojelu, Politiikka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Infraäänet, Melu, SuomiAreena, Tuulivoima, Tuulivoimayhdistys

Pariisin ilmastosopimus on nyt totta! ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”

04/11/2016 9 kommenttia

leo-stranius-pyoraPariisin ilmastosopimus astui tänään 4.11.2016 voimaan. Sen kunniaksi on syytä nostaa malja! 

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tällä hetkellä jo 94 maata sopimuksen 197 osapuolesta on ehtinyt ratifioida sopimuksen. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Meksiko ja EU.

Voimaantulokynnyt ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muun muassa EU  ja Kanada luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:lle. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli perjantaina 4.11.2016.

Samaan aikaan Suomen hallitus on kieltämässä kivihiilen käytön lailla. Tämä on juuri sitä, mitä Pariisin ilmastosopimus käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin varmistaa, että kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäyttö ei lisäänny. Myös turpeen energiakäytöstä tulisi vapautua mahdollisimman pian. Ja sitten on vielä öljy ja maakaasu. Eli energiamurros tulee olemaan paljon suurempi kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan.

Ohessa kirjoitukseni aiheeseen liittyen Tuulivoima-lehdessä.  [Lue lisää…]

Aiheet: Demokratia, Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Fossiiliset polttoaineet, Ilmastosopimus, Kivihiili, Pariisi, Pariisin ilmastosopimus, Ratifiointi, Tuulivoima, YK

Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

25/11/2014 2 kommenttia

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla. [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Luonto-Liitto, Politiikka, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Aurinkoenergia, Aurinkosähkö, Cleantech, Fennovoima, Nokia, Peter Lund, Polkuriippuvuus, Puhdas energia, Raimo Lovio, Tuulivoima, Venäjä

Saksan energiakäänteen monet kasvot: Uusiutuvia kovalla hinnalla

26/09/2014 11 kommenttia

Leo Stranius EnergiakäänneOlin alkuviikosta Helsingin Energian johtokunnan matkalla Berliinissä. Tutustuimme paikallisiin energiaratkaisuihin ja erityisesti Saksan energiakäänteeseen (energiewende).

Energiakäänteen tavoitteena on luopua ydinvoimasta ja vähentää energiankäyttöä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Energiakäänteestä kuulimme niin yksittäisten yritysten, Suomen lähetystön kuin paikallisen energiateollisuuden etujärjestön näkökulmia.

Projektia on verrattu suuruusluokaltaan Saksan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja jälleenyhdistymiseen.

Kustannukset ovatkin huikeat. Vuonna 2012 Energiewende maksoi saksalaisille noin 20 miljardia euroa – käytännössä siis 15 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. 2030-luvun loppuun mennessä kumulatiivisten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan biljoonaan euroon (1000 miljardia) vuosikustannusten ollessa noin 50 miljardia euroa.

Energiakäänteen myötä tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2000 uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 7 prosenttia, vuonna 2012 jo 23 prosenttia. Tämä johtuu pääosin siitä, että energiayhtiöt ovat pakotettu ostamaan kaikki pientuotanto takuuhintaan.

Energiakäänne, kuten kaikki suuret muutokset, ovat tuoneet esille myös muutoksen varjopuolia. Nämä pitää ottaa huomioon, kun vastaavia toimia suunnitellaan Suomessa.

Ohessa kuusi kriittistä havaintoa: [Lue lisää…]

Aiheet: Demokratia, Helsinki, Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Politiikka, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Aurinkoenergia, Berliini, Energiakäänne, Energiewende, Helsingin Energia, Kasvihuonekaasupäästöt, Kivihiili, Sähkömarkkinat, Sähköverkko, Saksa, Tukipolitiikka, Tuulivoima

Arvosana Suomen energiapolitiikasta 2000-luvulla: 6 +

31/01/2014 1 kommentti

Helsingin Energia HanasaariOlin perjantaina 31.1.2014 aamupäivällä YLE Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.

Toimittaja Juho-Pekka Rantalan aiheena oli Rakas kallis energia.

Mukana keskustelemassa Suomen energiapolitiikasta oli Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.

Kuinka kestävää on suomalainen energiapolitiikka? Pyrimmekö energiaparatiisiksi vai uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijäksi?

Keskustelun lomassa saimme antaa arvosanan Suomen 2000-luvulla harjoittamalle energiapolitiikalle.

Itse annoin Suomen energiapolitiikan arvosanaksi 6+. Ohessa on lyhyesti muutama peruste näkemykselleni. [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Luonto-Liitto, Politiikka, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Energia, Energiateollisuus, Juho-Pekka Rantala, Jukka Leskelä, Mikä maksaa?, Suomen energiapolitiikka, Tuulivoima, YLE, YLE Radio 1

Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

04/09/2013 5 kommenttia

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia. [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Valtuusto, Valtuustoblogi, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Energiateollisuus, Motiva, Suomen Tuulivoimayhdistys, Tuulivoima

Hiilivapaa Helsinki: Viisi huomiota Helsingin energiapolitiikasta

15/04/2013 8 kommenttia

Helsingin Energia HanasaariOsallistuin viime viikolla Hiilivapaa Helsinki -kampanjan järjestämään seminaariin koskien Helsingin Energian tulevia energiaratkaisuja.

Helsingin Energia on parhaillaan tekemässä ympäristövaikutusten arviointia tulevista energiaratkaisuistaan. Päätös on tarkoitus tehdä kaupunginvaltuuston toimesta vuonna 2015.

Helsingin Energian voimaloita koskeva investointipäätös on merkittävin yksittäinen päätös ilmastonmuutoksen kannalta Suomessa.

Kuinka niin? Helsingin Energia aiheutti vuonna 2011 yhteensä noin 3,2 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt. Suomen kokonaispäästöt olivat samana vuonna 67,3 miljoonaa tonnia. Helsingin Energian päästöt muodostivat siis 4,9 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä.

Tilaisuudessa kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron käytti professori Peter Lund. Ohessa on viisi poimintaa hänen puheenvuorostaan. [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Politiikka, Talous, Valtuusto, Valtuustoblogi, Vihreät, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Helsingin Energia, Hiilivapaa Helsinki, Kaukolämpö, Kivihiili, Peter Lund, Tuulivoima

T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa

23/03/2013 2 kommenttia

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 19.3.2013 Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa.

Tuulivoima myötätuulessa

Uuden tuulivoimakapasiteetin rakentaminen on Suomessa halvempaa kuin investoiminen ydinvoimaan. Vanhat energiayhtiöt pelkäävät kuitenkin ikääntyvien laitostensa kilpailukyvyn puolesta. Kuka uskaltaa tehdä ensimmäisenä jätti-investoinnin tuulivoimaan?

Esimerkiksi helmikuussa 2013 tuulivoiman voittokulusta saatiin lukea jatkuvasti eri puolilta maailmaa. Tässä on muutama uutinen aiheesta: [Lue lisää…]

Aiheet: Ilmastopolitiikka, Kestävä kehitys, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Energiablogi, Euroopan tuulivoimayhdistys, Olkiluoto, Tekniikka & Talous, Tuulivoima, Tuuliwatti

Janne Björklund: Euroopan energiatulevaisuus nojaa yhä vahvemmin uusiutuvaan

15/02/2011 3 kommenttia

Vieraskynäblogissa Janne Björklund

Juuri ilmestynyt Euroopan tuulivoimayhdistyksen tilasto kertoo, että aurinkosähkön läpimurto EU:ssa tapahtui viime vuonna. Aurinkosähkön osuus uudesta sähköntuotantokapasiteetista 2,5 -kertaistui viime vuonna ohittaen jopa tuulivoiman.

Uusiutuvan osuus uudesta kapasiteetista on noussut tasaisesti jo 10 vuotta. Kehityksen jatkuessa samaan tapaan voidaan arvioida, että vuonna 2020 EU:n uudesta valmistuvasta sähköntuotantokapasiteetista on uusiutuvaa energiaa lähemmäs 100%.

Energiantuotantomuodoilla on monia ominaisuuksia kuten hiilijalanjälki, tuotantoketjun ympäristöystävällisyys, raaka-aineiden käyttö, luvitus, rakentamisaika ja tuotantohinta. Tuotantohinnalla(eli paljonko tuotettu kWh maksaa) on tietysti merkitystä, mutta uusiutuvan leviämistä edistää pieni muutos ajattelutavassa: paras ja puhtain saa maksaa. Professori Lund on kuvannut osuvasti aurinkosähköä energiantuotannon ’Rolls-Royceksi’.

Uusiutuvaa energiaa saadaan nopeasti jos tahtoa on. Espanjassa rakennettiin vuonna 2008 – siis yhden ainoan vuoden aikana – 6000 megawattia tuulivoimaa. Kapasiteetti on kolminkertainen verrattuna Suomen tavoiteteeseen vuodelle 2020. Ympäristöjärjestöillä on tosin ollut jo pitkään johdonmukaisesti näkemys 4000 megawatin tuulivoimakapasiteetista vuodelle 2020. Tilaa tuulivoimalle kyllä löytyy. Ruotsissa, Piteån kunnan alueelle ollaan juuri rakentamassa valtavaa, 4000 megawatin tuulivoimapuistoa.

Seuraava eduskunta saa päätettäväkseen taas kerran useita tärkeitä energiaan liittyviä asioita. Olisi mahtavaa, jos Leo voisi olla tässä yhä vahvemmin mukana.

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton entinen energiakampanjoitsija joka työskentelee tällähetkellä kehitysjohtajana sovelletun matematiikan alalla.


Aiheet: Ilmastopolitiikka, Vieraskynä, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: Aurinkosähkö, Energiantuotanto, Euroopan tuulivoimayhdistys, Janne Björklund, Tuulivoima, Uusiutuva energia

Pyöräretki Tanskassa: Kahdeksan havaintoa – katso kuvat!

16/07/2010 Kommentoi

Teimme puolisoni kanssa heinäkuun alkupuolella 10 päivän pyöräretken Tanskaan. Matkaa kertyi vähän yli 600 km. Lisäksi mentiin lautoilla, junilla ja busseilla. Ohessa muutamia pikahavaintoja reitin varrelta.

Pyöräretkellä Tanskassa ei voi olla näkemättä tuulivoimaloita

1. Ruotsin junissa pyörän kuljettaminen on hankalaa, suorastaan sietämätöntä. Jopa vielä hankalampaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Malmön ja Tukholman välillä menee vain yksi juna päivässä, johon on mahdollista ottaa mukaan polkupyörä. Liput pitää varata etukäteen ja pyörä viedä erilliselle rahtipaikalle vähintään puoli tuntia ennen junan lähtöä. Sen sijaan Tanskassa juna-pyörä yhdistelmä toimii hyvin.

2. Tanska on pyöräilijän paratiisi. Hollannisa pyöräily on kuitenkin vieläkin nautinnollisempaa.

3. Tanskassa voi pyöräillä monin paikoin tasaisella maalla. Ei kuitenkaan kaikkialla. Mäkiäkin löytyy. Varsinkin saaristossa ja pikkuteillä.

4. Majoitusta ja erilaisia palveluita, myös pyöräilijöille, löytyy vaikka millä mitalla. Maaseutu on täynnä sympaattisia majapaikkoja ja kahviloita. Leirintäalueiden ja hotellien sijaan kannattaa suosia kotimajoitusta.

5. Luomun saatavuus on huippuluokkaa. Sen sijaan kasvis- ja varsinkin vegaaniruuan saaminen Tanskassa on suuria kaupunkia lukuunottamatta hankalampaa kuin Suomessa. Tanskalaiset syövät lihaa keskimäärin yli 140 kg vuodessa kun Suomessa syödään noin 74 kg.

6. Tanskan maaseutu on siistiä ja kaunista. Siis idyllistä. Vanhoista taloista ja niiden puutarhoista on pidetty hyvää huolta.

7. Tuulivoimaloita on kaikkialla. Ja ne näyttävät hyvältä. Erityisen vaikuttavia ovat kuitenkin hiilineutraali saari Samsö ja ekosaari Aerö, joissa uusiutuvien energialähteiden käyttö on viety todella pitkälle.

8. Pyöräteitä ja -kaistoja on vaihtelevasti. Välillä voi löytää päällystetyn pyöräväylän keskellä vanhaa metsää. Toisinaan joutuu taas kitkuttelemaan huonoa hiekkatietä tai pellonlaitaa pitkin valtakunnallisella pyöräreitillä. Kaupungeissa ajokaistojen yhteyteen on eroteltu omat pyöräkaistat ja homma toimii mainiosti!

Reittimme kulki 27 eri paikan läpi seuraavasti: Helsinki – Tukholma – Göteborg – Frederikshavn – Hals – Hadsund – Randers – Århus – Hov – Samsö (Salvig, Tranebjerg, Ballen, Norby, Kolby) – Hov – Horsens – Odense – Svendborg – Faaborg – Aerö (Söby, Aerösköping, Marstal) – Rudköping – Nakskov – Vordingborg – Stege – Möns klint – Stege – Vordingborg – Kööpenhamina – Malmö – Tukholma – Helsinki.

Kuvia reissusta voi katsoa täältä.

Tanskassa pyöräilyä voi suositella lämpimästi kaikille! Seuraavaksi oma kesä jatkuu saaristossa ja Porin SuomiAreenalla.

Aiheet: Arki, Liikennepolitiikka, pyöräily, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: pyöräily, Pyöräretki, Tanska, Tuulivoima

Leo Stranius

Toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla. Koulutus hallintotieteiden maisteri. Hiilijalanjälki: 2867 kg. Lue lisää.

Blogissa näkemykset ovat omiani.

Minun twiitit

Aiheet:

Arkistot

Copyright © 2021 · News Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään