Lauantai 9.12.2006

Aamulla on aikainen herätys. Toimin koko päivän puheenjohtajana Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin koolle kutsumassa valtakunnallisten uraaniliikkeiden suunnittelupalaverissa. Paikalle on saapunut ympäri Suomea lähes parikymmentä aktiivia. Tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun huomaan, että ympäristöliikehdintä nostaa päätään laajemmassa mittakaavassa Suomessa. Silloin kun uraanikaivos on tulossa kotipihalle, alkaa asia ja yhteinen toiminta kummasti kiinnostamaan. Hyvä niin. Erinomaista työtä on tehtykin. Esimakua löytyy paikallisten ja alueellisten uraani-liikkeiden perustamilta nettisivuilta. http://www.uraaniton.org/ http://www.uraanitieto.tormunet.fi/ http://www.eiuraanikaivostakuusamoon.com/ Myös Luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

Perjantai 8.12.2006

Pikkujoulukausi on alkanut. Sen huomaa helposti pyöräillessä/kulkiessa esimerkiksi Helsingin keskustassa. Liikkeellä on paljon liian hienosti pukeutuneita ihmisiä. Erityisesti sääliksi käy niitä liian tiukkoihin vaatteisiin ja korkokenkiin laittautuneita naispuoleisia henkilöitä, jotka yrittävät pysyä seurueensa perässä. Osa juhlijoista on niin tuiterissa, ettei koko tien leveys riitä kulkemiseen. Itse osallistun (kuokkavieraana) Suomen luonnonsuojeluliiton työntekijöiden pikkujouluihin. Teemana on Hawaji ja Sari Mäntylä on tehnyt porukoille ihanaa tofu-salaattia. En kuitenkaan ehdi piipahtaa kuin hetken, sillä … Lue lisää

Keskiviikko 6.12.2006

Päivän Helsingin Sanomien (6.12.) mukaan Helsingissä toimivan YK-yliopiston Widerin johdolla tehdystä laajasta tutkimuksesta kotitalouksien varallisuuteen liittyen käy ilmi, että rikkain yksi prosentti aikuisista omistaa kokonaista 40 prosenttia ja köyhin 50 prosenttia aikuisista vain yhden prosentin varallisuudesta maailmassa. Jo 1 650 euron arvoinen omaisuus nostaa haltijansa vauraamman puolikkaan joukkoon. Uusin Image –lehti (10/2006) on nimennyt Heidi Hautalan vuoden anarkistiksi. Hautala kritisoi Venäjää demokratian puutteesta eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa. Ensin Hautalan puhetta kauhisteltiin ja … Lue lisää

Tiistai 5.12.2006

Osallistun ympäristöjärjestöjen yhteiseen ilmastokoordinaatioryhmän kokoukseen Greenpeacen toimistolla. Aiemmin päivällä päätin vihdoin nostaa myös Greenpeacelle maksamaani kuukausittaista tukimaksua kymmeneen euroon. Historian jäänteistä (mummonmarkka-ajoista) johtuen tukisummani oli niinkin käsittämätön kuin 4,2 euroa. Ilmastokoordinaation kokouksessa käymme läpi järjestöjen tulevia suunnitelmia eduskuntavaaleja silmälläpitäen, EU:n tulevia esityksiä energiansäästöön liittyen, ydinvoimakeskustelua sekä suunnitelmia ja järjestöjen painopisteitä vuodelle 2007. Kokouksen jälkeen pyöräilemme Lauri Myllyvirran kanssa Greenpeacen toimistolta samaa matkaa aina Vallilaan asti. Sataa sen verran reippaasti, että … Lue lisää

Maanantai 4.12.2006

Mikko Salasuon toimittama Smash ASEM – Kansalaistarkkailu metodina ja pohdiskelun pontimena -verkkojulkaisu julkaistaan. Sisältö kumpuaa 9.9.2006 Kiasman aukiolla toteutuneen Smash ASEM -mielenosoituksen tapahtumista. Kirjoitin itsekin julkaisuun yhden artikkelin. Teos löytyy PDF-versiona osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/smashasem.pdf. Suosittelen! Mukana on monia lyhyitä ja osuvia sivalluksia tapahtumista. Tuomas Rantanen (vihr) ilmoittaa Helsingin Sanomien välityksellä jättävänsä Helsingin kaupunginhallituksen ja luopuvansa eduskuntavaaliehdokkuudestaan. Voihan harmi. Yksi syy äänestää Vihreitä katoaa. Samalla Sauli Niinistö (kok) ilmoittaa pitkän jahkauksen jälkeen … Lue lisää

Viikonloppu 2.-3.12.2006

Ensimmäinen vapaa viikonloppu pitkiin aikoihin. Tämä tarkoittaa ylipitkiä yöunia ja rauhallista aamupalaa lehtien lukemisen lomassa. Suomen kuvalehdessä on mainio arvostelu Babel-elokuvasta (http://www.paramountvantage.com/babel/). Vihreän Langan (http://www.vihrealanka.fi/) pääkirjoituksessa peräänkuulutetaan Vihreiltä aktiivisempaa puhetta ilmasto- ja ympäristöasioista. Hyvä. Lisäksi lehdessä haastatellaan eduskuntavaaliehdokkaaksi SKP:n listoilta lähtenyttä Steen1 -räppäriä (http://www.steen1.com/) ja esitellään itsenäisiä suomalaisia, ml. Kaija Hellettä, joka on ollut aikanaan Maan ystävien puheenjohtajana ja toimii tällä hetkellä Suomen luonnonsuojeluliitossa Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Viimeisimmässä Time –lehdessä haastatellaan … Lue lisää

Perjantai 1.12.2006

Osallistun Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana EU-asioiden komitean ympäristöjaoston kokoukseen, jossa käydään läpi mm. Suomen kantoja EU:n ympäristöministerineuvoston kokouksia varten. Tällä kertaa esityslistalla on Komission ehdotus maaperän suojelua koskevasta teemakohtaisesta strategiasta sekä joulukuun ympäristöministerineuvoston kokouksen asialistalla olevat asiat. EU-asioiden komitean kokouksen keskustelua kuunnellessani olen entistä vakuuttuneempi siitä, että suomen harjoittama ympäristöpolitiikka pyrkii systemaattisesti vesittämään ja mitätöimään EU:n tasolla käytäviä ympäristöneuvotteluita (jotka nekin, komission esitykset, ovat valmiiksi jo kovin vesitettyjä). Näyttää voimakkaasti siltä, … Lue lisää

Torstai 30.11.2006

Argentiinalaisjärjestö Cedhan kampanjointi Metsä-Botniaa vastaan tiukkenee. Järjestön mukaan Uruguayn hallitus on lähettämässä armeijan joukot vastaamaan rakenteilla olevan Metsä-Botnian tehtaan ja sen työntekijöiden turvallisuudesta. Konflikti näyttää vain kiristyvän. Tätä vauhtia edessä on vielä verilöyly. Argentiinalaiset kansalaisjärjestöt ovat sulkeneet osan maiden rajajoen ylittävistä silloista. Uruguayn mukaan tiesulut ovat vastoin kansainvälistä oikeutta ja niistä on aiheutunut maalle yli 300 miljoonan euron menetykset. Olisi kannattanut jättää koko tehdas rakentamatta. Keskustelimme Salka Pölläsen kanssa Luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

Keskiviikko 29.11.2006

Helsingin Sanomien mukaan yhä useampi kannattaa puolustusrahojen lisäämistä samalla kun Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Kyseessä on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan teettämä kysely. Sen sijaan kaikkein kiinnostavin tulos kyselyssä on, että viisi kansalaisissa eniten huolta aiheuttavaa asiaa ovat ympäristön tila maapallolla, luonnonvarojen käyttö, ydinaseet, kansainvälinen terrorismi ja ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä. Vähiten huolta aiheuttavat Suomen talouden tulevaisuudennäkymät, maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa ja ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Suomessa. Miksi ihmeessä meidän siis pitäisi … Lue lisää

Tiistaina 28.11.2006

Brittien Environment-Agency julkaisi TOP100 listan kaikkien aikojen ympäristövaikuttajista. http://www.environment-agency.gov.uk/news/1498806. Laajempi tausta-artikkeli julkaistiin tänään myös Guardian –lehdessä (http://environment.guardian.co.uk/climatechange/story/0,,1958602,00.html#article_continue). Ykköseksi oli rankattu Äänettömän kevään kirjoittaja Rachel Carson ja kakkoseksi kirjan Small is Beautiful kirjoittaja EF Schumacher. Muutenkin listalla vilisi ihan oikeasta elämästä tuttuja nimiä kuten Wangari Maathai, Vandana Shiva ja Tony Juniper samassa sarjassa legendojen kanssa kuten Charles Darwin, Mahatma Gandhi ja Aldo Leopold. Lueskelin edellisenä iltana Vegaaniliiton Vegaia -lehtiä. Hyvä luento- … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa