7.-9.1.2007 Chicago, Naperville

Olen muutaman päivän reissulla Michigan järven rannalla sijaitsevassa Chicagossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Chicago), Illinoisin osavaltiossa – tai tarkemmin ottaen sen suburbissa, nukkumälähiössä Napervillessä. Tässä muutama havainto amerikkalaisesta pikkukaupungista. 1. Palveluyhteiskunta on viety paljon pidemmälle. Kaupoissa ja ravintolaissa henkilökunta on erityisen mukavaa ja palvelualtista. Kuitenkin juuri sopivasti – ei siis liikaa iholla kiinni, mutta kuitenkin tarpeeksi saavutettavissa ja aina toivottamassa hyvää päivän jatkoa vaikka et ostaisikaan mitään. Ihmiset ovat muutenkin kaikkialla kohteliaita. 2. Lapsiin … Lue lisää

Perjantai 5.1.2007

Vuosi on lähtenyt mukavasti ja kiihtyvällä tahdillä käyntiin. Innostuin lukemaan joululahjaksi saamiani Reko Lundánin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Reko_Lundan) kirjoja (Rinnakkain ja Viikkoja, kuukausia). Teksti on helppolukuista, aiheet tavallisia ja hassulla tavalla mukaansatempaavaa, suorastaan addiktoivaa. Jouluna luin jo Sari Kuvajan kirjan ”Itsekkyys” (http://credonet.planeetta.com/images/kirjapaja/cgi-bin/images.pl?customer=kirjapaja&adminid=&isbn=9516073905). Kirjojen luku on tosi relaa. Joulun jälkeen luin myös Paavo Arhinmäen kirjoittaman ”Punavihreä sukupolvi” -kirjan (http://www.otava.fi/kirjat/tieto/fi_FI/?book_id=3051&subcategory_id=1). Innolla kävin läpi myös heti vuoden vaihteen jälkeen ilmestyneen Oras Tynkkysen vuoden 2006 toimintakertomuksen (http://www.orastynkkynen.fi/vuosikertomus-2006.pdf). … Lue lisää

Vuonna 2007 on luvassa monia haasteita

Vuonna 2007 on tarkoitus aloittaa jatko-opinnot ja väitöskirjan teko. Tavoitteena on saada homma valmiiksi ehkä vuoden 2011 hujakoilla. Projektissa tarkastelen EU:n ja sen ympäristöpolitiikan vaikutusta suomalaisen ympäristöliikkeen toimintaan ja vaikuttamistapoihin. Ensimmäisenä vuotena tavoitteena on perehtyminen omaan alaan, verkostoituminen sekä kirjallisuuteen tutustuminen. Heti tammikuussa alkaa myös jatko-opintoseminaari Tampereella. Konttinen ja Peltokoski ovat virittelemässä kirjaa viimeisintä kansalaisliikehdintää koskien. Myös minua on pyydetty mukaan kirjoittamaan jotain tulevaan teokseen. Lisäksi muutamat kotimaiset ja kansainväliset … Lue lisää

Vuonna 2006 tapahtui paljon

Sain suoritettua yliopistolla (http://www.uta.fi) loppuun pakolliset kieliopinnot (englanti ja ruotsi). Myös gradu valmistui (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103). Gradun perusteella kirjoittelin Helsingin Sanomiin vieraskynän ja STT:n uutispalveluun asiantuntija-artikkelin. Gradu oli muutenkin esillä aika monessa paikassa. Gradun palautus tarkoitti sitä, että valmistuin hallintotieteiden maisteriksi (HM) lokakuun 5. päivä. Tapahtumaa juhlittiin asiankuuluvin menoin! Opiskelu ja yliopistomaailma eivät kuitenkaan ole taakse jäänyttä elämää. Jo joulukuussa varmistui jatko-opintopaikka Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan laitoksella (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/). Sain myös parivuotisen paikan yhteiskunnallisen … Lue lisää

Perjantaina 22.12.2006, Nepal – Intia – Helsinki

Aamulla kiertelemme vielä Kathmandun katuja ennen lähtöämme kotimatkalle. Ostamme paikallisesta liikkeestä puiset tai luiset kihlasormukset. Kathmandun lentokenttä on saarrettu mielenosoittajien toimesta. Pääsemme kuitenkin hyvällä onnella läpi saartorenkaan. Paikallinen liikemies puuskuuttaa lentokentän sisälle menevässä jonossa. Hän on joutunut tulemaan kentälle kävellen jostain kiitoratojen takaa ja on tuntitolkulla myöhässä. Paikalliset vastustavat kuulemma hallituksen tekemiä maan pakkolunastuksia lentokentän laajentamiseksi. Hyvä, että vastustavat. Kathmandun lentokentällä vieressämme istunut mies kysyy yllättäen olemmeko Suomesta. Hän sanoo … Lue lisää

Torstaina 21.12.2006, Kathmandu, Nepal

Keskustelemme Annukan kanssa jälleen kerran siitä, kuinka kerjääviin köyhiin tulisi suhtautua. Antamalla rahaa ihmisille sitä on tahtomattaan heikentämässä paikallisten asukkaiden intoa yrittää selvitä muuten elämästään. Tämä on omiaan kannustamaan paikallisia ihmisiä myös huijaamaan keinolla tai toisella turistien rahat. Eikä sekään ole reilua! Erityisen inhottavia tilanteita syntyy lapsikerjäläisten kanssa. Sinulla ei yksinkertaisesti ole sydäntä olla antamatta jotain lantteja. Mikäli kuitenkin annat lapsille rahaa, kannustaa se vanhempia laittamaan ja pakottamaan lapsensa kerjäämään … Lue lisää

Keskiviikko 20.12.2006, Kathmandu, Nepal

Odotamme aamulle melkein tunnin bussiamme. Pääsemme kuitenkin istumaan meille varatuille paikoille. Tällä kertaa ilmastoinnin virkaa hoitavat toimimattomat tuulettimet, jotka on ruuvattu kunkin paikan yläpuolelle. Pyhät miehet käyvät tarjoamassa otsamerkin maalausta eli tikaa. Kieltäydyn. Yhtä kaikki. Bussimatka on mukava sekä maisemat upeita ja kiinnostavia. Yli kahdeksan kilometrin korkeuteen kohoavat lumihuiput ovat vaikuttavia. Muuten vuoristomaisemat ovat saman tyyppisiä kuin Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa. Eroa on kuitenkin siinä, että tiet ovat täällä huonommassa kunnossa … Lue lisää

Tiistai 19.12.2006, Gorakhpur – Sunauli, Intia – Bhaiwara, Nepal

Gorakhpurin juna-asemalla Intiassa meitä vastassa on roskiksesta naposteltavaa kaiveleva lehmä. Löydettyämme ulos kaaottiselta asemalta alamme tiedustelemaan bussiaseman sijaintia. Tarkoituksena on löytää jonkinlainen kulkuneuvo Sunauliin, lähelle Nepalin rajaa. Bussi löytyykin pian. Onneksemme bussi on meidän astuessa sisään jo tupaten täynnä. Aikatauluja ei ole, vaan bussit lähtevät liikkeelle sitten kun ovat täynnä. Niin sanottuun ylempään matkustusluokkaan (upperclass) emme tällä kertaa onneksi joudu. Bussin katolla matkustaminen on täällä yleistä. Neljä tuntia varsinaista rynkytystä … Lue lisää

Maanantai 18.12.2006, Delhi, Intia

Nukuimme aamulla hiukan pidempään ja nautimme hostellilla rauhallista aamupalaa. Aamupäivällä lähdin yhdessä Annukan kanssa Indian Habitat Centeriin ISEE:n ekologisen taloustieteen konferenssiin. Tänään oli vuorossa Annukan esitys otsikolla: ”Innovative Governance or Just Messing Around? -Discussing European forerunner cases of sustainable consumption and production”. Esitys sujui erinomaisen hyvin ja sai positiivisen vastaanoton. Ihmiset esittivät myös paljon hyviä kommentteja. Annukan tutkijaura on lähtenyt liikkeelle raketin lailla. Aplodeja. Ennen lounasta päätin piipahtaa konferenssikeskuksen lähellä … Lue lisää

Sunnuntai 17.12.2006

Aamulla suuntasin ensimmaisena Delhin rautatieasemalle kyselemaan lippuja Gorakhpuriin. Matka Gorakhpuriin taittuu parhaimmillaan 13 tunnissa. Tarkoituksena on yrittaa paasta Gorakhpurista bussilla ensin Intian ja Nepalin valiseen rajakaupunkiin Sunauliin, sielta Nepalin puolelle Bhairawaan ja lopulta saada viela bussi Kathmanduun. Lahden Delhin juna-asemalle moporiksalla. Kuski vaitti kiven kovaa aseman olevan kiinni pyhapaivan takia ja vei minut johonkin kaverinsa matkatoimistoon. No en tietenkaan suostunut siihen, vaan pakotin tyypin ajamaan minut Delhin rautatieasemalle. Delhin taksikuskeilla … Lue lisää

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa