Leo Stranius

Tervetuloa sivuilleni! Olen toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö

Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen vauhtia

Kommentoi

Aamulla (24.11.) olin YLE Radio Itä-Uusimaan suorassa lähetyksessä keskustelemassa Sipoonkorven kansallispuistosta. Sipoonkorven alue on valtakunnallisesti tärkeä kohde niin luonnonsuojelun kuin virkistyskäytönkin osalta. Voidaan puhua pääkaupunkiseudun itäisestä keuhkosta Nuuksion kansallispuiston ollessa se läntinen keuhko.

Alueella sijaitsee vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Tähän mennessä alueella on tavattu lähes 100 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Ilman suojelutoimia Sipoonkorven säilyminen ei ole selvää, koska aluetta uhkaavat moninaiset rakentamis- ja maankäyttöpaineet.

Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut selvittämään mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven kansallispuisto. Valitettavasti ympäristöministeriö ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki ovat vastustaneet kansallispuiston perustamista.

Tällä hetkellä monet odottavat Metsähallituksen selvityksen valmistumista Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Selvitys tulee osoittamaan, että kansallispuiston perustamiselle ei ole olemassa merkittäviä esteitä ja Sipoonkorpi täyttää kirkkaasti kansallispuiston edellytykset. Tämän luonnonsuojelijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat tienneet jo pitkään. Seuraavaksi paine tulee keskittää ympäristöhallintoon ja maamme hallitukseen, jotta myös siellä asia ymmärrettäisiin.

Parhaimmillaan kansallispuisto voitaisiin perustaa jo vuoden 2010 aikana. Valtion ja Helsingin omistamia suojelukelpoisia maita on alueella yli 2000 hehtaaria. Jotta hanke etenenisi jouhevasti, tarvitaan tietysti valtion rahoitusta. Rahaa tarvitaan virkistyskäytön reitistön suunnitteluun ja toteutukseen sekä vapaaehtoisiin maakauppoihin alueen maanomistajien kanssa. Myös ekologiset yhteydet tulee turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen liittämistä mukaan. Näin osa kansallispuistosta saadaan aivan Helsingin kupeeseen.

Luonnonsuojelujärjestöt kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Luonto-Liitto tulevat toimimaan asiassa aktiivisesti. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen olisi kaikkien etu. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät oman parhaansa ja edistävät aktiivisesti kansallispuiston perustamista.

Vauhtia Sipoonkorven kansallispuistolle ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille

Kommentoi

Lauantaina (21.11.) pyöräilin Vuosaaren Rastilaan Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokoukseen. Kokouksen aluksi Keijo Savola kertoi Uudenman suoluonnosta. Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin pienin muutoksin. Uusi hallitus saatiin kasaan ilman ylimääräisiä äänestyksiä ja allekirjoittanut valittiin uudelle puheenjohtajakaudelle vuosiksi 2010-2011. Kokouksen jälkeen kävimme Annukan kanssa juoksemassa 10 km lenkin.

Piirin tavoitteena on seuraavan kahden vuoden aikana Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen edistäminen ja energiankulutuksen vähentäminen Uudellamaalla. Myös jätteen synnyn ehkäisyssä on täällä paljon tehtävää. Lisäksi vuosi 2010 tulee olemaan kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri korostaa silloin ekologisten verkostojen suojelua maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Ensi vuonna jaamme myös palkinnot meluntorjunnassa ja soidensuojelussa kunnostautuneille.

Ohessa syyskokouksen julkilausuma suoluonnosta ja tiedote henkilövalinnoista.

– Uudenmaan soille lisää suojelua ja arvostusta
– Leo Stranius Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajaksi – vauhtia Sipoonkorven kansallispuistolle ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille

Illalla pyöräilyn, kokoustamisen ja juoksun päälle katsoimme elokuvan Baadedr Meinhof Komplex. Väkivaltaiseen toimintaan ei koskaan pitäisi vastata väkivallalla. Elokuva muistutti erinomaisen hyvin siitä, miten yhteiskunnan tai poliisin ja yksilöiden harjoittama rakenteellinen väkivalta raaistaa yhteiskuntaa.

Viikon mittaan olin puhumassa Kokoomuksen ympäristövaliokuntatyöryhmässä eduskunnassa ajankohtaisista ympäristöasioista, HYY:n Vihreiden Vihreä Salonki -tilaisuudessa ja Helsingin yliopiston ravitsemus- ja yhteiskunta -kurssilla ruuan ympäristövaikutuksista sekä keskustelemassa kansantaloustieteiden opiskelijoiden 50-vuotisjuhlapaneelissa ja Luonto-Liiton ilmastoillassa ajankohtaisesta ilmastopolitiikasta ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen näkymistä. Perjantaina istuimme iltaa Merin ja Laurin luona. Teemaan kuului ilmastoahdistuksesta vapautumista.

Lisäksi Turun Sanomissa julkaistiin keskiviikkona (18.11.) kirjoitukseni Nuorten yhteiskunnallinen toiminta murroksessa. Kirjoittelin myös kulutus.fi -sivulle sähköriippuvaisesta elämästä. Viikon harmittavin uutinen oli päätös kauppojen aukioloajoista.

Siilin piikki -palkinto Sirkka-Liisa Anttilalle

Kommentoi

Maanantaina Luonto-Liitto tiedotti viikonlopun valtuuston kokouksessa maa- ja metsätalousministerille myönnetystä Siilin piikki -palkinnosta ja henkilövalinnoista. Palkinto myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Tämän suhteen Anttila ei ollut vaikea valinta. Tiedotteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

– Siilin piikki maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle
– Luonto-Liiton puheenjohtajaksi Mauno Särkkä

Lisäksi jätimme lausunnon maa- ja metsätausministeriön esittämistä ilveksen tappoluvista. Lupia ollaan myöntämässä järjetön määrä siitä huolimatta, että ilvekset eivät aiheuta käytännössä mitään harmia. Luonto-Liitto esittää, että ilveksen “kannanhoidollisen” metsästyksen kestävyyttä arvioitaisiin uudelleen sekä kattavan mielipidetutkimuksen että RKTL:n ilvestutkimuksen tulosten perusteella. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Tiistaina istuin Kansalaisfoorumin kokouksessa, jossa pohdimme tulevaisuuden trendejä kansalaistoiminnan näkökulmasta. Iltapäivällä kävin keskustelemassa ajankohtaisista ympäristökysymyksistä kokoomuksen ympäristövaliokuntatyöryhmän kokouksessa eduskunnassa. On hienoa huomata, että myös kokoomus ottaa ympäristö- ja luonnonsuojelukysymykset tosissaan. Puolueelle onkin palkattu mm. uusi ympäristöpoliittinen sihteeri.

Illalla olin vielä luennoimassa Vihreä Salonki -tilaisuudessa ilmastonmuutoksesta ja ruuasta. Tämä aihe puhuttaa selvästi. Kahvila oli täynnä porukkaa ja keskustelu oli antoisaa. Perjantaina olen menossa puhumaan samasta aiheesta Helsingin yliopiston ravitsemus ja yhteiskunta -kurssille.

Hautaako ilmastonmuutos alleen luonnonsuojelukysymykset?

1 kommentti

Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona (4.11.) mielipidekirjoitukseni hiilidioksidipäästöjen pysymisestä ilmakehässä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan noin 20 prosenttia nykyisistä hiilidioksidipäästöistämme on ilmakehässä vielä vuonna 3009. Tätä vauhtia olemme polttaneet tulevina vuosikymmeninä taivaalle kaiken sen hiilidioksidin, joka meillä olisi varaa laittaa sinne seuraavien satojen vuosien aikana.

Päästöjen riittävä vähentäminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin poliittisen tahdon löytymistä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Päätösten tekemisen ei uskoisi olevan liian vaikea nykyisille päättäjille, jotka ovat todennäköisesti viimeisiä, jotka kehityssuuntaan voivat vielä vaikuttaa.

Keskiviikko-aamupäivän (4.11.) istuin eduskunnassa Nuorten Akatemian hallituksen kokouksessa. Kävimme läpi mm. valmisteilla olevaa strategiaa ja meneillään olevia hankkeita. Yksi parhaimpia uusia projekteja on ollut mielestäni ”Anna mulle aikaa” -kampanja, jossa kiireeisiä aikuisia haastetaan antamaan aikaa nuorille.

Iltapäivällä jatkoin vapaamuotoisia keskusteluja Luonto-Liiton toimistolla työntekijöiden kanssa. On ollut inspiroivaa huomata, miten hienoja, motivoituneita ja kykeneviä ihmisiä Luonto-Liitossa on töissä.

Iltapäivällä ja alkuillasta osallistuin eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän 30-vuotisjuhlaseminaariin. On upeaa, miten tinkimättömästi muutamat kansanedustajat, kuten Pertti Salolainen, Erkki Pulliainen ja Pentti Tiusanen toimivat luonnonsuojelun puolesta.

Seminaarista jäi mieleen erityisesti kansanedustaja Pertti Salolaisen puheenvuoro. Hänen mielestään luonnonsuojelussa ollaan menettämässä saavutettuja asemia. Osaltaan tähän on johtanut se, että ilmastonmuutoskeskustelu on haudannut alleen alkuperäisen luonnonsuojelun.

Samaan aikaan nykyinen hallitus nakertaa useiden hankkeiden voimalla saavutettuja luonnonsuojeluvoittoja. Luonnonsuojelun kannalta tuhoisia hankkeita ovat esimerkiksi Pallaksen suurhotelli, puheet Kollajasta ja Vuotoksesta, aluehallinnon uudistushanke (ALKU), jossa ajetaan alas ympäristöhallintoa, Metsähallituksen organisaatiouudistus ja toimimattomuus Itämeren suojelukysymyksissä. Olen itsekin sivunnut aihetta aiemmin kirjoituksessani: Kuka suojelisi ympäristöä ympäristöministeriltä?

Seuraavaksi Luonto-Liittoon

Kommentoi

Tämä on viimeinen viikko Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL). Tiistaina vietimme toimistokokouksen yhteydessä läksiäisiä. Pakko todeta, että SLL on ollut yksi parhaista asioista, mitä elämässäni on tapahtunut. Ilmastovastaavan homma on vaativa, mutta sitäkin palkitsevampi. Missä muualla pääsee puhumaan esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille? Kotkankadun toimistolla on inspiroiva meininki. Kiitos kaikille!

Viikon mittaan kävin puhumassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin opiskelijaillassa ja Tampereen työväenopistossa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnassa käsittelimme mm. asumisteesejä ja degrowth -taloutta. Kiinnostava Club of Romen ja kumppaneiden raportti sosiaalisesti kestävästä degrowth –taloudesta löytyy täältä: Socially Sustainable Economic Degrowth.

Luonnonsuojelijalehden vuoden 2010 sisältöjä ideoimme omassa sessiossa. Viikon aikana sain kirjoitettua myös kolumnit Journalistiin ja Amnesty-lehteen sekä tehtyä yhden mielipidekirjoituksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen liittyen. Lisäksi juonimme järjestötoimijoiden kesken tulevia Kööpenhaminan ilmastokokouksen kuvioita. Toivottavasti tänään (30.10.) saadaan hyviä uutisia EU-huippukokouksesta ilmastorahoituksen suhteen.

Viikon paras ympäristöuutinen on kuitenkin ollut se, että Lapissa saatiin suojelun piiriin ja metsähakkuiden ulkopuolelle valtavia alueita. Tästä kuuluu iso kiitos metsiensuojelutyötä tekeville ympäristöjärjestöille, kuten Greenpeacelle, Luonto-Liitolle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle. Seuraavaksi pitää vain varmistaa, että loputkin vanhat metsät saadaan suojeluun: Luonto-Liitto kannustaa Metsähallitusta suojelemaan loputkin vanhat metsät.

Marraskuun alussa aloitan työt Luonto-Liiton pääsihteerinä. Uusista kuvioista kuulette lisää tästä blogista. Sitä ennen viikonloppu on vielä täynnä kaikkea kivaa.

Tulevaisuus on meidän!

Kommentoi

Lauantaina osallistuin Hyvän ruuan kaupungin eli Megapoliksen Valitse Vege -paneelikeskusteluun yhdessä ympäristöministeri Paula Lehtomäen sekä kaupunginvaltuutettujen Kimmo Helistön ja Hannele Luukkaisen kanssa.

Valitse Vege -kampanja toimii sen puolesta, että Suomen kouluihin saataisiin viikottainen kasvisruokapäivä. Kaikki panelistit pitivät tavoitetta varsin perusteltuna. Parasta tietysti olisi, jos kouluissa olisi lähtökohtaisesti tarjolla vain ilmasto- ja ympäristöystävällistä kausikasvisruokaa. Tarvittaessa kukin voisi erikseen pyydettäessä saada sekaruokaa (esim. uskonnolliset tai terveydelliset perusteet).

Muuten viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuusvisiopäivillä Asikkalassa. Olin päivillä vetämässä tulevaisuustyöpajaa. Kaiken kaikkiaan saimme aikaiseksi 12 inspiroivaa lausetta siitä millainen olisi unelmien Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto vuonna 2020 ja 2030. Lisäksi ideoimme 53 konkreettista projektia, joilla noihin unelmiin päästään. Lopuksi vielä äänestimme visiolauseista ja hankkeista. Tästä on hyvä jatkaa!

Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuus 2020 -hankkeesta löytyy lisätietoja täältä.

Luonto-Liiton pääsihteeriksi

2 kommenttia

Maanantaina 14.9.2009 julkistettiin valintani Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Luonto-Liiton luotsaamisesta tulee kivaa ja inspiroivaa. Tavoitteena on pistää Suomen ympäristöpolitiikka kuntoon sekä lasten ja nuorten luontoharrastus uuteen nousuun! Hommat Luonto-Liitossa aloitan marraskuussa.

Toivon tuovani Luonto-Liittoon kokemusta ja asiantuntemusta suomalaisesta ympäristöliikkeestä sekä näkemystä ympäristöpoliittisesta vaikuttamistyöstä. Nuoret ovat yhä enemmän huolissaan ympäristöongelmista ja ilmastonmuutoksesta. Luonto-Liiton tehtävä on tarjota ympäristönsuojelusta kiinnostuneille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen osallistumispaikkoja luonnonharrastamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyen.

Luonto-Liiton tiedote aiheesta on luettavissa täältä: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius.

Päivän mittaan annoin aiheesta muutamia haastatteluja ja asiasta näytti olen jonkin verran juttua myös verkkolehdissä:

Helsingin Sanomat: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius

Kansan Uutiset: Leo Stranius Luonto-Liiton pääsihteeriksi

Vihreä Lanka: Leo Stranius haluaa radikalisoida Luonto-Liiton

Metsän jäljillä

1 kommentti

Luin maanantaina (6.7.) Mira Käkösen ja Elina Venesmäen toimittaman, Vuoden Visio -palkinnon voittaneen kirjan Metsän jäljillä. Erinomainen ajatus tuoda kehitysmaiden ja Suomen metsäkeskustelua samojen kansien väliin. Kirja on kauniisti kuvitettu ja helppolukuinen.

Kirjaa lukiessa huomaa nopeasti, että suomalaisen metsäteollisuuden ja tietotaidon suurin synti ei suinkaan ole vanhojen metsien hakkuut kotimaassa. Enemmän on syytä olla huolissaan siitä, mitä suomalaiset metsäyhtiöt ja suomalainen metsäosaaminen tarkoittaa kehitysmaiden sademetsissä. Tästä huolimatta metsäaktivisti ja Luonto-Liiton puheenjohtaja Mauno Särkän artikkeli kotimaisesta metsämaisemasta ja sen tuhoamisesta on pysäyttävää luettavaa.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä Risto Isomäen kirjassa esille nostama ajatus puuhiilen valmistuksesta ja käyttämisestä. Puuhiiltä voidaan tuottaa esimerkiksi ruuan lämmittämisen sivutuotteena. Puuhiiltä voidaan käyttää viljelyssä erinomaisen hyvänä lannoitteiden korvaajana. Samalla pystytään kasvattamaan maaperän hiilivarastoa.

Eroa Anttila! – Tanska kieltää kettutarhauksen

Kommentoi

En voi hyväksyä ministeri Anttilan välinpitämättömyyttä saimaannorpan suojelussa. On sietämätöntä, että muutaman yksittäisen harrastuskalastajan etua vaalitaan sen kustannuksella, että Pandaakin uhanalaisempi laji uhkaa hävitä maapallolta sukupuuttoon. Ministeri voisi ajatella sekä Keskusta-puoueen että saimaannorpan parasta ja erota tehtävästään, jotta suojelussa päästään eteenpäin.

Lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton kampanjassa: Pelastetaan edes Norppa!

Animalian tiedotteen mukaan Tanska kieltää kettutarhauksen 8-15 vuoden siirtymäajalla.  ”Euroopan maista Iso-Britannia, Sveitsi, Bulgaria, Itävalta ja Kroatia ovat lopettaneet tarhauksen kokonaan. Hollannissa kettu- ja chichillatarhaus on kielletty. Myös Ruotsissa hyvinvointivaatimukset ovat niin korkeat, että kettutarhaus on käytännössä loppunut”, todetaan Animalian tiedotteessa.

”On ikävä todeta, että Suomi on selvästi tippunut eettisten maiden kelkasta ja pyrkii jopa vaikeuttamaan muiden maiden pyrkimyksiä edistää turkiseläinten hyvinvointia ”, huomauttaa Animalian tiedottaja Eeva Suhonen

Tässäkin asiassa ministeri Anttilan olisi aika tehdä johtopäätöksiä, muuttaa linjaansa ja lopettaa kuolemanleirit Suomessa.