Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui heti pääsiäisen jälkeen ti 2.4.2013 klo 16.15. Kaikki asiat menivät esityslistan mukaan ja kokous oli alle ohi tunnissa.

Esityslista täällä.

Kaikkein kiinnostavin oli uunituore raportti Helsingin ympäristön tilasta.

Hyvä tiivistys aiheesta löytyy ympäristökeskuksen tiedotteessa: Helsingillä haasteita ympäristön tilan parantamisessa

Tässä muutamia poimintoja:

– Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun.
– Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni.
– Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.
– Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla.
– Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Alla esityslista ja päätökset tarkemmin.

***

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2012 toiminnasta löytyy täältä.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012)

2 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa Helsingin Energian sivuilla.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:

– Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0-100 % biopolttoaineita.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5−10 % (0+ vaihtoehto).

Ympäristölautakunta esitti YVA-ohjelmaan tarkennuksia koskien mm. seuraavia seikkoja: ilmastovaikutukset, Ilmanlaatu-, melu- ja liikenteen vaikutukset, luontovaikutukset, maankäyttö sekä epävarmuudet ja oletukset.

Lisää täällä.

3 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen)

Ympäristölautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon.

4 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.3.2013, nro 52/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista MP-IT Computers Oy:n lupahakemuksista, joka koski sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa ja käsittelyä. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 11.3.2013 Nro 51/2013/1, ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista. Samalla ympäristölautakunta totesi, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

4 Uudenmaan ELY-keskuksen kaksi meluilmoituspäätöstä koskien Länsimetro Oy:n louhintatöitä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.3.2013 antamat kaksi päätöstä, UUDELY/174/07.00/2010 ja UUDELY/175/07.00/2010, jotka koskevat Länsimetro Oy:n ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta (meluilmoitus) Lauttasaaressa ja Koivusaaressa tehtävistä metrotunnelin louhintatöistä.

Samalla ympäristölautakunta päätti, etteivät päätökset anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Ympäristökeskus antoi asiasta lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle 12.3.2013.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus täyttää lupahakemukselta kohtuudella edellytettävät vaatimukset, joten laitoksen toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä voidaan hakemuksen perusteella tarkistaa.

Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakijan esittämät ehdotukset uusiksi lupamääräyksiksi ovat pääosin oikein perusteltuja. Tämä koskee teollisuuspäästöjä säätelevän IE-direktiivin tulkintaa polttolaitoskokonaisuudesta ja direktiivin joustoelementin soveltamista kaukolämmön tuotantoon.

Ympäristölautakunta katsoo edelleen, että laitoksen nykyinen suppea-alueinen kalataloustarkkailuvelvoite tulee korvata hakijan esityksen mukaisesti Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailulla.

Voimalaitosalueen öljyvaraston nykyinen suoja-allas on liian pieni yksivaippaisten öljysäiliöiden yhteistilavuuden ollessa 3000 ja suoja-altaan 600 kuutiometriä. Valvontaviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat laitoksen vuositarkastuksen yhteydessä edellyttäneet varastoalueen saattamista määräysten mukaiseksi. Tätä koskeva selvitys tuli sisällyttää lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Hakija on teettänyt selvityksen ja esittää, että suoja-allasasia ratkaistaan vasta, kun Seveso III -direktiivi korvaa Seveso II –direktiivin, mahdollisesti vuonna 2015. Direktiivin tavoitteena on estää vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet ja rajoittaa onnettomuuksien ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esitys ei ole perusteltu, vaan suoja-allas on viipymättä saatettava määräysten mukaiseksi. Siihen asti varastoitavan öljyn määrä tulee rajoittaa nykyisen suoja-altaan vetoisuuden mukaiseksi.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Esityksen mukaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Esityksen mukaan

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan”

  1. Kiitos selkeästä raportoinnista. Piristävää, että hyviäkin uutisia!

  2. Helsingin vedenpuhdistus ei ole missään nimessä kelvollisella tasolla, vaikka pärjäisi vertailussa kansainvälisesti. Parannuksia lupaillaan, mutta niin on lupailtu aieminkin. Linkissä tutustumisen arvoista, varsinkin Virhon puheenvuorossa. Muutenkin kannattaa tutustua Virhon omiin vuosiraportteihin Vantaanjoen tilasta ja jätevesipäästöistä, niin huomaa, että vesiluonto ei voi Helsingissä fantastisesti.

    http://www.vhvsy.fi/?p=seminaari&l=fi

    http://www.virtavesi.com/

    Nähtävästi Lapuanjoen vesivoimahankkeet kaatoi ainakin vähäksi aikaa saukko. On sangen kummallista, että pienvesivoimaa puuhataan yhä vihreyden nimissä, kuten paikallinen ELY perusteli, vaikka energiansäästön luulisi olevan jo valtavirtaa. Toivon todella, että kun tuulivoimaa rakennetaan, niin samalla luovutaan yhä uusien jokikohteiden valjastamisesta, koska mikään kalaporras ei korvaa padon tekemää tuhoa. Vähentää korkeintaan haittaa, jos edes toimii.

    Vantaanjoellakin on oma pato-ongelmansa heti suulla. Vanhankaupungin pato tuottaa ekosähköä noin 500 kotitaloudelle, mutta aiheuttaa samalla valtavan haitan vaelluskaloille. Sähköä syntyy siis vähemmän kuin yksi tuulivoimala tuottaisi. Viereisen haaran tekokoskesta pääsee kalaa ylös vain sopivalla vedenvirtaamalla, ja todella kuiva kesä uhkaa estää kalojen nousun kokonaan, kun vettä ei riitä koskeen ja ne ovat helppoa saalista kosken alla. Minusta 500 kotitalouden ”ekosähkö” on aivan liian pieni hyöty siitä, että kokonaismitaltaan yli 200 km vesistön luonnollinen toimivuus riskeerataan. Yksinkertaisesti tuo pato tulisi purkaa ja avata joki kokonaisuudessaan rakentamalla paikalle tekokoski. Samalla nykyisen kuolleen teollisuusmiljöön tilalle syntyisi urbaani luonto- ja kenties matkailukohde, kun ei enää tarvitsisi katsella päitänsä patoseinään hakkaavia taimenia, vaan sen sijaan voisi katsella niiden nousua koskea ylös. Minä en ainakaan osta lippua tuollaiseen museoon, tai mene edes ilmaiseksi. Nythän voimalamuseo ilmeisesti suljettiin yleisöltä, mutta jos pato purettaisiin, niin museonkin mielekkyys kasvaisi. On hullua, että nyt on museoitu tuollainen este vaelluskaloille, josta ei edes synny sitten millään mielekkäällä tavalla ekoksi nimitettävää. Ilmastoa tuolla ei pelasteta, mutta tuhotaan varma luonnonlisääntyminen uhanalaisilta meritaimenilta. Ohessa vielä patoseinään hyppiviä taimenia. Järkee, vai ei?

    http://vimeo.com/50751870

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa