Vinkki: Etätyöläisen terveellinen pikalounas

Millaisia etätyöreseptejä olet itse kehittänyt tai ottanut käyttöön? Ehtiikö etätöissä syödä kunnolla lounasta? Voiko monipuolisen ja terveellisen lounaan valmistaa ja syödä 20 minuutissa sekä ottaa päälle vielä päivätorkut?

Kyllä voi. Tässä yksi vinkki ja resepti, miten se on mahdollista.


Vinkki: Etätyöläisen terveellinen pikalounas

Etätyön myötä monet syövät lounaan kotona. Itse olen huomannut, että ruokavalio saattaa helposti yksipuolistua, jos ei käy työpaikka- tai lounasrvintoloissa syömässä. Myös salaatti jää helposti tekemättä. Aikaa kun ei kokousten lomassa ole välttämättä kovin paljon ja lounaan nappaa helposti vain koneen äärelle.

Ensimmäinen askel on se, että varaa kalenteriin kunnon lounastauon. Tässä pitää nykyään huomioida se, että lounas pitää myös valmistaa. Vaihtoehtoisesti voi tietysti ennakoida valmistamalla ruuan aamulla tai edellisenä iltana. Itselläni on laitettu kalenteriin jokaiselle päivälle tunnin lounasvaraus.

Toinen askel on opetetella tekemään nopeasti salaatti ja syödä lounaan yhteydessä esimerkiksi tuoreita juureksia tai vihanneksia.

Itse ehdin parhaimmillaan valmistaa ja syödä salaatin, pääruuan ja jälkiruuan eli koko lounaan 20 minuutissa. Tämä toki edellyttää sitä, että ainekset on ostettu kaupasta valmiiksi. Tähän ehtii sitten ottaa päälle hyvin 10-20 minuutin päivätorkut tilanteesta riippuen.

Ohessa etätyöläisen ravitseva pikalounas

1. Alkuvalmistelu. Laita ensin täysjyvämakaroni/pasta/spagetti kiehumaan. Pilko sen aikana salaatti ja syö se.

2. Pilko salaatti ja syö se

Salaattiin laitan itse yleensä esimerkiksi seuraavia ainesosia:

  • Jääsalaattia ja kaalia
  • Rucolaa
  • Kurkkua ja tomaattia
  • Retiisejä
  • Cashew-pähkinöitä ja siemeninä (auringonkukansiemen, mantelirouhe, chiansiemen, pellavansiemenrouhe, seesaminsiemeniä)
  • Päälle Balsamico-kastiketta ja/tai majoneesia

3. Salaatin lisäksi juureksia. Salaattia pilkkoessa voi syödä vaikka tuoreita juureksia. Itse syön usein esimerkiksi porkkanoita ja/tai lanttua.

4. Pääruoka. Kun on pilkkonut ja syönyt salaatin, on makaroni/pasta/spagetti kypsynyt.

Spagetin oheen voi pilkkoa tofuta tai itse laitan usein mukaan soijarouhetta. Soijarouheen voi syödä sellaisenaan, kaataa kattilaan makaronin/pastan/spagetin sekaan tai valmistaa sen erilliseen astiaan.

Jos haluaa tehdä ns. ”yhden kattilan pastaa”, voi sekaan pilkkoa myös tofua ja kaataa kattilaan lisäksi esimerkiksi paseerttua tomaattia ja mausteita.

Itse tykkään usein laittaa soijarouheen kuitenkin erilliseen astiaan tai syvälle lautaselle ja kaataa sen päälle vain kiehuvaa vettä. Lisäksi maustan soijarouhetta chilillä tai tomaattikastikkeella. Näin proteiinipitoinen kastike valmistuu alle minuutissa.

Salaatin jälkeen pääruoka voi siis olla seuraava:

  • Täysjyvämakaronia / täysjyväpastaa / täysjyväspagettia
  • Soijarouhetta ja chilimaustetta
  • Päälle ketsuppia ja ravintohiivahiutaleita

Salaatin pilkkomiseen ja syömiseen sekä makaronin/pastan/spagetin ja soijarouheen tai ”yhden kattilan pastan” valmistamiseen ja syömiseen kuluu yhteensä tyypillisesti aikaa noin 15 minuuttia. Tämän päälle ehtii hyvin nauttia vielä jälkiruuan.

5. Jälkiruokasmoothie tehosekoittimessa.

Jälkiruokasmoothie:

  • 1 litra soijamaitoa
  • Mansikoita, mustikoita, vadelmia ja mustaherukoita (noin 250 g)
  • Kaksi kourallista siemeniä (ks sekoitus kohdassa salaatti) tai cashew-pähkinöitä
  • 2 banaania

Laita ainesosat tehosekoittimeen ja käynnistä. Valmista tavaraa riittää koko päiväksi tai useamalle hengelle.

Kaada smoothie lasiin ja ripottele päälle vielä kaakaorouhetta. Nauti. Smoothien ohella voi laittaa teeveden kiehumaan ja juoda lopuksi myös kupin teetä.

6. Juo vettä ennen ja jälkeen ruuan.

Ruokailua ennen on hyvä juoda vettä. Itse pyrin juomaan ennen ruokaa pari isoa lasia (8 dl) ja ruokailun jälkeen yhden ison lasin (4 dl). Lisäksi voi juoda vielä kupin teetä (2 dl).

7. Päivätorkut.

Kun jälkiruoka on nautittu ja tee juotu voi vielä ottaa 10-20 minuutin päivätorkut ennen ryhtymistä iltapäivän hommiin.


Millaisia etätyöreseptejä olet itse kehittänyt tai ottanut käyttöön?

Yksi kommentti artikkeliin ”Vinkki: Etätyöläisen terveellinen pikalounas”

  1. Ruokaisa salaatti valmistuu nopeasti. Meillä syödään usein lounaaksi myös edellispäivän päivällisen tähteitä, jotka tarvitsee vain laittaa mikroon ja lisätä hieman salaattia kylkeen.

    Ihan jo budjettisyistä on taloudellista tehdä suurempi päivällinen (meillä sekasyöjillä usein esim. spagettia, kanakeittoa, kasvissosekeittoa, tonnikalapastaa, tms.) ja syödä samaa ruokaa seuraavana päivänä lounaaksi. Jälkiruokia emme syö kuin ravintolassa. 🙂

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa