Tänään perjantaina 11.11. vietetään Pohjoismaista ilmastopäivää. Tämän vuoden teemana on ilmasto ja ruoka. Kohderyhmänä ovat koulut ja opettajat kaikissa Pohjoismaissa.
Luonto-Liitto ja Animalia esittävät Pohjoismaisen ilmastopäivän kunniaksi viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi:
1. Maataloustukipolitiikan uudistus. Kotimaisia maataloustukia tulee ohjata enemmän luomu- ja kasvisruoan tuotantoon. Esimerkiksi viljelijätukien ympäristöohjaavuutta pitää lisätä ja lihamenekin edistämiskampanjoiden sijaan tukea kasvisruoan lisäämistä.
2. Ruoan arvonlisäveron porrastus. Ympäristöystävällisen ruoan arvonlisäveroa on alennettava samalla kun muiden elintarvikkeiden veroa voidaan nostaa. Alennus voisi koskea ympäristöä vähän kuormittavia ruoka-aineita, kuten perunaa ja juureksia tai luomutuotteita.
3. Haittavero lihalle ja juustolle. Esimerkiksi lihalle ja juustolle voidaan asettaa ympäristövaikutusten mukaan porrastettu haittavero polttoaineiden, tupakan ja alkoholin tapaan. Lihan hintaa voidaan nostaa myös tiukentamalla eläintuotantoon liittyviä hyvinvointimääräyksiä. Hintojen korotusten tuottoja tulee suunnata tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
4. Julkiset hankinnat ja kasvisruokapäivät. Julkisten hankintojen ohjeistuksia on muutettava niin, että päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien ruokaloissa on lähtökohtaisesti aina tarjolla kauden mukaista, ympäristöystävällistä ja kasvispainotteista ruokaa.
5. Ympäristömerkinnät pakkauksiin. Ihmisillä tulee olla oikeus tietää ruokansa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset siinä missä tieto hinnasta ja ravintosisällöstäkin on tarjolla. Paljon ympäristövaikutuksia aiheuttavien ruoka-aineiden pakkauksiin voitaisiin painaa huomautus tai herättävä tietoisku tupakka-askien varoitusten tapaan.
Ehdotukset ovat virkistävän konkreettisia. Niistä heijastuu käytännöllisiä näkökulmia ratkaisuiksi, joilla luontoa kuluu vähemmän.
T: Olli
Kiitos Olli! Sitten vain toteuttamaan eri tahoilla näitä.
Yksi asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on jätteeksi päätyvän ruoan ilmastovaikutus. Hävikkiä tapahtuu tuotanto- ja jakeluketjun jokaisessa vaiheessa. Tulisi pohtia uudelleen myös niitä sääntöjä, joiden vuoksi laitoksissa ylijäävä ruoka päätyy jätteeksi sen sijaan, että se jaettaisiin tarvitseville. Syömättä jäävä ruoka kuormittaa ilmastoa kahdessa vaiheessa: ensin tuotannossa ja toiseksi aiheuttamalla metaanipäästöjä jätteenä hajotessaan.
Kasvisruoan laajempaan suosioon auttaisi, jos keittiöalan ammattilaiset koulutettaisiin valmistamaan hyvää kasvisruokaa. Usein törmää ajatukseen, että kasvissyöjät olisivat jonkinlaisia askeetteja tai kieltäytyjiä, vaikka monet meistä taitavat olla pikemminkin herkuttelijoita ja ruokaharrastajia.
Myös terveydenhuoltoon ja koulujen kotitalous- ja terveystiedon opettajille pitäisi saada oikeaa tietoa kasvisruokavalion ravintoarvoista. Nyt moni pelkää turhaan, ettei pärjäisi vegaaniruoalla. Onneksi Vegaaniliitto ilmeisesti on laatimassa ravintosuosituksia kasvissyöjille.
Erinomaisia huomioita ja täydennyksiä Hanna-Leena! Roskikseen päätyvä ruoka on ympäristön kannalta tietysti kaikkein huonoin vaihtoehto. Itse olen huomannut, että myös neuvoloihin tarvittaisiin lisää tietoa aiheeesta.