Kuluneen viikon aikana (11.-17.5.2020) luin tai kuuntelin yhteensä seitsemän kirjaa. Tämän vuoden aikana olen lukenut tai kuunnellut nyt yhteensä 138 kirjaa. Ohessa jokaisesta tämän viikon kirjasta pieni ja lyhyt pika-arvio.
Tavoitteena oli tiivistää arviot kolmen pointin mittaisiksi, mutta en siinä vielä tällä viikolla onnistunut. Katsotaan, miten käy tulevina viikkoina.
Laura Manninen: Kaikki anteeksi
-Tässä oli pitkästä aikaa romaani, jonka kieli oli todella rikasta ja tarina kulki hienosti.
-Kyseessä oli siis todella ahdistava ja eskaloituva romaani lähisuhdeväkivallasta. Kirja ei päästänyt hetkeksikään otteesta vaan se piti kuunnella melkein kerralla loppuun.
-Samalla tarina osoittaa, miten vaikeaa on saada apua ja miten tärkeä esimerkiksi kolmas sektori, kansalaisjärjestöt ovat erilaisessa auttamistyössä.
Johanna Linner Matikka: Muutoksentekijä – Kohti lempeyden vallankumousta
-Tapasin Johannan talvella yhdessä tilaisuudessa, jossa olimme molemmat puhumassa ja teimme kirjavaihdot. Sain Johannan tuoreen kirjan ja hän minun Ekoistin muistelmat.
-Kirjassa käydään läpi ihmisen luontosuhdetta. Teos on hyvä läpileikkaus ajankohtaisiin kestävän kehityksen kysymyksiin ja erityisesti ekofeminismiin
-Mukana haastatteluja kiinnostavista ihmisistä
-Sujuvasti kirjoitettu ja helppolukuinen, jossa kuitenkin mukana hyvin lähteet
Eija-Riitta Korhola: Ilkeitä ongelmia. Tarinoita politiikasta
-Korhola on seurannut pitkään ilmastotutkimusta ja -politiikkaa. Kiinnostavaa huomata, miten samoista lähtökohdista eri ihmiset päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin.
-Ylipäätään on kiinnostava kuunnella erityisesti niiden ihmisten näkökulmia, joiden ajattelee olevan eri mieltä kuin itse.
-Kirjassaan Korhola kritisoi ilmastopolitiikkaa ja ympäristöjärjestöjä sekä myös EU- ja turvapaikkapolitiikkaa.
-Toki kritiikki osuu välillä myös kohdilleen. Korholan kunniaksi on todettava, että hän on varhaisessa vaiheessa kritisoinut esimerkiksi biopolttoaineiden liikakäyttöä.
-Pitkät lainaukset omista vanhoista blogikirjoituksista ja joka suuntaan menevä kritiikki on kuitenkin paikoin väsyttävää kuunneltavaa.
-Korholaa häiritsee se, että ilmastosta puhutaan niin paljon. Hän pitää ympäristöjärjestöjä uskonnollisena liikkeenä sekä tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa tai sähköautoja marginaalisina. Maailma kuitenkin menee kohti hiilineutraalia kiertotaloutta Korholan kritiikistä huolimatta.
Ellun Kanat: Mitä tapahtuu huomenna ajattelulle
-Osa Ellun Kanojen kirjasarjaa. Tässäkin lyhyessä teoksessa tai pamfletissa mukana useita kirjoittajia.
-Muutamia hyviä muistutuksia ajattelun kehittämisestä. Esimerkiksi Gottman ja Losada: positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde, oli kyse sitten avioliitoista tai työtiimeistä, kannattaa olla viiden suhde yhteen.
-Kannattaa harjoitella kuuntelemista, kysy toiselta esimerkiksi: “Mitä oikeastaan tarkoitat tällä?”
-ADHD-lapset hyötyvät puistossa kävelystä yhtä paljon kuin lääkkeistä.
-Intuition ja järjen suhde. 10 000 tunnin harjoitus. Kun harjoittelee 10 000 tuntia, voi tulla hyväksi melkein missä vain. Jos hääräät omalla alallasi, kannattaa luottaa intuitioon, jos taas olet vieraalla kentällä, käytä järkeäsi. Usein kannattaa antaa alitajunnan työstää vaikeaa päätöstä muutama yö.
-Digipaaston pitäminen säännöllisesti auttaa ajattelussa.
Angela Thomas: Mun vuoro
-Kuuntelin aiemmin Angela Thomaksen Viha jonka kylvät -kirjan. Se oli tosi vaikuttava kuvaus nuorisokulttuurista, poliisiväkivallasta ja rasismista.
-Nuorena suosikkejani olivat esimerkiksi S.E. Hintonin nuorisojengeistä kertovat Me kolme ja jengi ja Olimme kuin veljet -kirjat.
-Mun vuoro on jatko-osa, jossa 16-vuotias Brianna tahtoo edellisessä kirjassa olleiden kokemusten jälkeen räppäriksi.
-Erityisen antoisaa on kirjan nuorisokieli.
-Viha jonka kylvät on näistä kahdesta teoksesta paljon vaikuttavampi.
Eija Hinkkala: Sinä olet enemmän
-Kirja auttaa löytämään merkityksen omassa tekemisessä ja korostaa sydämen puhetta ja viisautta. Perus selfhelp-opas, joita on äänikirjapalvelut pullollaan. Kuitenkin paljon hyviä ja tärkeitä muistutuksia itsellenikin.
-Kannattaa ottaa vastuu omista valinnoista eikä kantaa kaunaa tai katkeruutta.
-Mieti ovatko arvosi näyttöarvoja vai käyttöarvoja. Näyttöarvot ovat sellaisia, joita oletamme, että muut meissä arvostavat. Käyttöarvot ovat niitä, jotka todella merkitsevät ja joiden puolesta olemme valmiita näkemään vaivaa.
-Jos haluat muuttaa elämääsi paremmaksi, on ensin muutettava ajatuksiasi paremmaksi.
-Mikä on asenteesi. Ajatteletko, että sinun pitää vai ajatteletko, että saat. Pitää tehdä vs saa tehdä. Pitää nousta ylös vs saa nousta. Kuuntele ajatuksiasi ja puhettasi.
-Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen kannattaa aina.
Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen
-Helsingin Sanomien haastattelussa Risto Isomäki totesi: ”Hän ehdottaa, että vegaaneiksi ryhtyisivät kaikki, jotka kokevat sen mahdolliseksi. Muiden kannattaisi vähentää huomattavasti lihansyöntiä.”
-Olisi fiksua rajoittaa eläintuotantoa niin ilmaston, eläinten hyvinvoinnin kuin ihmisten terveyden näkökulmasta.
-Isomäki tuo esille kirjassaan, että korona voi myös auttaa voittamaan antibioottiresistenssit bakteerit. Nyt olisi tärkeää rajoittaa antibioottien käyttöä eläintuotannossa ja tälle on toivottavasti poliittinen mahdollisuusikkuna auki.
-Isomäen mukaan kannattaisi pyrkiä tukahduttamaan koronavirus ja pitämällä rajoja kiinni niin pitkään, että kunnollinen rokote on kehitetty.
-Elvytys: pienille ja keskisuurille yrityksille, isoille yrityksille elvytys vastikkeelliseksi esim omistuksen muodossa, työllistämistoimia kotiinkuljetuspalveluihin.
-Isomäen mukaan broilerikasvatus pitäisi kieltää, koska erityisesti sitä kautta monet virukset leviävät. Siat, kanat ja muutamat lepakkolajit ovat Isomäen mukaan ihmisille kaikkein vaarallisimmat eläimet siitä syystä, että niistä virukset todennäköisesti myös leviävät myös ihmisiin.
-Isomäki maalaa kuvaa myös muista yhteiskuntariskeistä, kuten esim sähköverkot lamauttavasta Carrington-myrskystä.
