Viikkopäiväkirja 8 (21.-27.2.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja kirjoittelin vaalirahoituksesta. Osallistuin myös Valtiontalouden tarkastusviraston haastatteluun koskien ilmasto- ja energiastrategiaa. Lounaalla kävin tietoyhteiskuntagurun ja pyöräilyn huippuasiantuntija Antti Poikolan kanssa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi talouspäällikön ja puheenjohtajan kanssa ajankohtaisia juttuja. Alkuillasta osallistuin eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaariin tulevista hallitusohjelmatavoitteista. Luonto-Liitolle tärkeimmät tavoitteet ovat ympäristökasvatus, suurpedot ja kohtuutalous.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle, jossa olin Ylen Uuden mustan haastateltavana. Lounaan jälkeen pidimme palaveria Lapset luontoon -viestintäkampanjasta ja tapasin Sirkku Tuhkasen. Illalla teimme vaalivideoiden leikkausehdotukset Annukan ja Päivin kanssa. Varsinkin epäonnistuneista otoksista koostettavan pätkän yhteydessä saimme nauraa kyyneleet silmissä.

Keskiviikko: Kävin läpi lukemattomia sähköposteja ja tein lihaskuntoharjoittelua. Aamupäivällä pyöräilin Vanhalle ylioppilastalolle Maailman tila 2011 -raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän jälkeen istuin palaverissa suunnittelutoimisto Taivaassa koskien Helsingin yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä. Täytyy kyllä sanoa, että mainostoimiston.. eikun suunnittelutoimiston jengillä on tosi hyvä meininki. Iltapäivällä osallistuin ympäristö- ja eläinjärjestöjen turkistarhaus kiellettävä -mielenosoitukseen sekä Setan ja Vapaa Liikkuvuus -verkoston mielenosoitukseen zimbabwelaisen homomiehen puolesta.

Torstai: Viimeistelin muutaman artikkelin ja kävin läpi Luonto-Liiton verkkosivujen tekstejä. Allianssin hallituksen kokouksen jouduin jättämään aikapulan takia väliin. Iltapäivällä luin läpi VR:n ilmastokirjoituskilpailuun tulleet tekstit. Mahtavia kirjoituksia! Olen palkintoraadissa päättämässä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kaupin kanssa voittajista. Illan vietin Vihreiden puoluetoimistolla yhdessä muiden eduskuntavaaliehdokkaiden ja kampanjapäälliköiden kanssa. Vaaleja ajatellen Vihreiden tilanne näyttää hyvältä – varsinkin Helsingissä!

Perjantai: Heräsin aamulla tuttuun tapaan rakkaani vierestä (klo 5:15), kävin juoksemassa (13 km), pyöräilin talviauringossa (6 km) Luonto-Liiton toimistolle tekemään huipputyyppien kanssa merkityksellisiä asioita. Voisiko päivä enää paremmin alkaa! Aamupäivän Viisikon kokouksen jälkeen kävimme lounaalla ja tapasin inspiroivien keskustelujen merkeissä muutamaa joensuulaista ystävää erästä talonvaltauskirjahanketta koskien. Loppupäivän kävin läpi viikon aikana tulleita sähköposteja. Illalla siivosimme ja otimme Annukan kanssa rennosti.

Lauantai: Nukuimme Annukan kanssa pitkään, söimme yhdessä aamupalaa lehtien luvun lomassa ja keskustelimme. Iltapäivällä otimme pienet torkut ja kävin juoksemassa. Ruoaksi laitoimme pastaa ja soijarouhetomaattikastiketta. Illaksi lähdimme juhlahumuun. Ensin Marian ja Helin luokse synttärijuhliin Herttoniemeen ja sieltä vielä Hakaniemeen ja Ravintolalaiva Wäiskiin Mintun synttärikemuihin.

Sunnuntai: Kävin läpi sähköposteja ja luin päivän lehden. Vastasin SAK:n, Animalian ja SEY:n, Sivistyksen sekä Hufvudstadsbladetin vaalikoneisiin ja Helsingin Uutisten vaalikyselyyn. Lisäksi kirjoittelin ilmastopolitiikasta artikkelin Ville Niinistön vaalilehteen ja ruoan ohjauskeinoista tekstin Animalian blogiin. Illan valmistelin vielä tulevan viikon esityksiä ja haastatteluja.

Kuntoilu ja työtunnit: Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 46 km) ja pyöräilin 63 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoittelua. Lisäksi Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 77,5 tuntia, josta 24 tuntia eduskuntavaalikampanjatyötä. Tähän mennessä olen käyttänyt eduskuntavaalikampanjaani yhteensä 199 tuntia.

Kiitollisuus: Olen kiitollinen kaikista niistä mainioista tapaamisista huipputyyppien kanssa, joita viikon mittaan on ollut. Erityisen kiitollinen olen ympäristöjärjestöjen hienosta työstä tulevien hallitusohjelmatavoitteiden suhteen. Lisäksi olen kiitollinen, että voin herätä rakkaani vierestä joka aamu hyvien yöunien jälkeen. Myös vaalityö on inspiroinut minua kovasti!

Oppiminen: Vaalikampanjoinnin sekä vaalikoneiden ja kyselyiden myötä olen oppinut valtavasti politiikan eri alueista. Lisäksi olen oppinut sen, että pyöräilyn hehkuttaminen näillä keleillä ei ole omiaan kannustamaan ihmisiä pyöräilemään ja oman onnen jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa saattaa ahdistaa yllättävän monia.

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 7

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa