Viikkopäiväkirja 43 (25.-31.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa, istuin vetämässä Luonto-Liiton viisikon ja työhyvinvointiryhmän kokousta sekä toimistokokousta, jossa puhuin myös rikastavasta vuorovaikutuksesta. Iltapäiväksi pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle, jossa osallistuin Ympäristöakatemiaa toteuttavan Ympäristöareenan hallituksen ja Luonnonsuojelija-lehden toimistusneuvoston kokouksiin. Illalla vedin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta, jossa käytiin läpi sääntömuutosasiat ja vuoden 2011 budjetti. Päivän päätteeksi muokkasin vielä Luonto-Liiton yhdeksän kuukauden toimintakertomusta.

Tiistaina aloitin vajaan viikon mittaisen luku- ja kirjoitusloman. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että loppuviikolle en ollut sopinut yhtään töihin liittyvää kalenterimerkintää. Aamulla nukuin pitkään, kävin juoksemassa ja kirjoittelin vastauksia Tom Henrikssonin lähettämiin kysymyksiin koskien kirjahankettamme. Päivän mittaan hengailin Facebookin, sähköpostin, netin, kirjojen ja lehtien parissa. Opin samalla myös uusia sanoja: parhautta, mahtavuutta, ässää, timanttia, helmee sekä 5 tehokasta konstia, joiden avulla saa Facebookista aina hyvän mielen.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja kävimme läpi oikeusministeriössä verkkovaikuttamista koskevaa selvitystyötä. Annukan kanssa vietetyn lounaan jälkeen jäin erityisesti miettimään sitä, pitäisikö epämuodolliselle kansalaistoiminnalle mahdollistaa jokin nykyistä yhdistyksen rekisteröintiä kevyempi malli (kevytrekisteröinti), jotta esimerkiksi julkisten avustusten saaminen olisi verkkopohjaisille liikkeille mahdollista. Iltapäivällä viimeistelin verkkovaikutamista koskevaa selvitystyötä. Suomen luonnonsuojeluliitto taas julkisti aivan mahtavan suovideon: Ei turve yksin pala. Illalla poikkesimme Pasilan Rauhanasemalle PAX-klubille kuuntelemaan ystävien kanssa ihanaa Yonan keikkaa. Yona tanssii aamuruskoon päin ja se sulamaan saa tämän routaisen maan, väistyy toivottomuus.

Torstaina Luonto-Liitto tiedotti tulevasta Salakaadot seis -kampanja-avauksesta: Pelastakaa Suomen sudet! Olemme saaneet kampanjaan mukaan aivan mielettömän jengin eri alojen vaikuttajia. Vai miltä kuulostaa nämä: Tanja Karpela, Sofi Oksanen, Mikael Jungner, Timo T. A. Mikkonen ja Karri Miettinen (Paleface). Tukijalista julkaistaan kokonaisuudessaan maanantaina 1.11. Salakaadot seis -nettisivuilla. Päivän aikana lueskelin, hengailin Facebookissa ja kahlailin läpi sähköposteja. Illalla kävimme testaamassa Marian ja Annukan kanssa Bistro Artesanan. Kirjoittelin kokemuksistani tänne: Bistro Artesana tarjoaa luomuvegaaniruokaa tyylillä.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja lueskelin viikon aikana vähän retuperälle jääneitä työsähköposteja. Päivällä annoin haastattelun blogiini liittyen. Iltapäivällä tein pakollisia Luonto-Liiton hommia ja työstin yhtä kirja-artikkelia. Illalla vietimme Annukan kanssa L&A-sessiota nauttien hyvästä japanilaisesta ruuasta ravintola Kotossa. Lisäksi kävimme katsomassa elokuvan The Social Network. Kirjoittelin neljä huomiota elokuvasta tänne: The Social Network – Elokuva innostuksesta ja tekemisestä.

Lauantaina kävin aamulla juoksemassa sekä olin kantoapuna Minnan ja Niklaksen muutossa. Päivällä piipahdin kirjamessuilla ja varjokirjameissuilla, jossa Pentti Linkola hermostui kovaääniseen pianon soitantaan. Alkuillasta siivosin ja tapasin Annukan siskoa. Illalla olimme juhlimassa Pekka Haaviston uutta kirjaa. Päivän aikana tapasin huomattavan joukon minua jossain vaiheessa todella paljon inspiroineita ihmisiä. Upeaa!

Sunnuntaina kävin juoksemassa 18 km ja 99 minuuttia. Päivän aikana valmistelin tulevan viikon esityksiä ja kirjoutushommia sekä työstin edelleen yhtä kirja-artikkelia. Lisäksi kävin läpi lokakuun aktiviteetit.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 66 km) ja pyöräilin 67 km Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 58 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen siitä kalenterivapaasta ajasta, josta olen saanut nauttia päivätolkulla sekä oman blogini herättämästä kiinnostuksesta. Olen kiitollinen huippukiinnostavista teksteistä, joita olen saanut lukea sekä inspiroivista ihmisistä, joita olen tavannut. Olen kiitollinen Yonan vaikuttavasta keikasta Rauhanasemalla sekä ystävieni muutosta yläkertaan.

Viikon aikana olen oppinut jälleen kerran, että ylimääräinen lomailu ilman sen kummempaa tarkoitusta ei oikein sovi minulle. Olen oppinut Buddhalaisuudesta ja Facebookin käytöstä. Lisäksi olen oppinut jotain innostuksesta, energiasta ja intensiteetistä sekä tekemisen meiningistä.

Tulevan viikon aikana käyn päivällisellä Ruotsin Kruununprisenssa Victorian ja Prinssi Danielin kanssa Presidentinlinnassa. Käyn Kotkassa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista ja osallistun Roveniemellä Arktista Vimmaa -festivaalin yhteydessä järjestettäviin paneelikeskusteluihin.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa