Viikkopäiväkirja 41 (10.-16.10.2011)

Maanantai: Syntymäpäivän kunniaksi sain vauvan, aamuteen ja mehukeittoa vierelleni sänkyyn. Aamuhetken jälkeen kävin läpi tulevan viikon menot ja lähdin lenkille. Syksyisestä ilmasta huolimatta shortseilla tarkeni vielä hyvin. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle pistin kasaan yhdeksän kuukauden toimintakertomuksen. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokouksen. Iltapäivällä kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni nautimme Annukan ja vauvan kanssa vielä juhlaillallista.

Tiistai: Aamulla poseerasin Vauva-lehden valokuvaajalle yhdessä vauvan kanssa. Tämän jälkeen pyöräilin Cafe Ekbergiin varsinaiseen haastatteluun. Keskustelimme Tuomas Enbusken kanssa vauva-arjesta ja lastenhoidosta. Aamupäivällä piipahdin vielä Luonto-Liiton toimistolla ennen kuin lounastin Animalian viestintäpäällikkö Vesa Saarisen kanssa. Iltapäivällä käväisin Luonto-Liiton ja Wild Lynx ry:n Oikeus olla susi -mielenosoituksessa eduskuntatalolla. Päivän päätteeksi olin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinkokouksessa. Illan vietin kotona Annukan ja vauvan kanssa.

Keskiviikko: Pesin aamulla pyykkiä, vaihdoin vaippaa ja hengailin vauvan kanssa. Samalla valmistauduin iltapäivän Durban-tilaisuuteen ja Turun Sanomien Extran haastatteluun koskien kemikaaleja. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kävin läpi työpaikan riskikartoituksen vastauksia, pidimme viisikon kokousta ja kävimme lounaalla Pashassa. Iltapäivällä olin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan kansainedustajille suunnatussa tilaisuudessa koskien Durbanin ilmastokokouksen ydinkysymyksiä. Ennen kotiin pyöräilyä keskustelin vielä hammastahnojen ja aurinkovoiteiden kemikaaleista Turun Sanomien toimittajan kanssa. Alkuillan vietin kotona vauvan kanssa kahdestaan kun Annukka oli puhetilaisuudessa.

Torstai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin aamuteelle Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistolan kanssa. Lopun aamupäivästä vietin Luonto-Liiton toimistolla hoitaen henkilöstö-, hallinto- ja talousasioita. Iltapäiväksi lähdin Tampereelle. Olin puhumassa ympäristövastuullisuudesta ja arjen valinnoista Tampereen kesäyliopiston Yhteinen Eurooppa – yhteinen ympäristö – Välineitä koulujen ympäristökasvatukseen -kurssilla. Illalla kävin läpi Vauva-lehden juttua ja sähköposteja.

Perjantai: Pyöräilin aamulla Suomen Pankkiin järjestöjohtajien vaikuttajatapaamiseen, jossa kuulimme pääjohtaja Erkki Liikasen ajatuksia talouspolitiikasta. Tämän jälkeen pohdimme kansalaistoiminnan tulevaisuusnäkymiä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin yhteydessä. Pikaisella lounaalla Silvopleessä tapasin sattumalta myös Päivin ja Peggyn. Iltapäivällä vedin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kokousta Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla, jossa mietimme tulevia toimia Durbanin ilmastokokouksen suhteen. Tämän jälkeen vastailin vielä joulusiivousta ja Durbanin ilmastokokousta koskeviin haastattelupyyntöihin sekä kävin läpi sähköposteja. Illan päätteeksi kävin juoksemassa.

Lauantai: Nukuin pitkään Annukan ja vauvan ollessa Turussa. Koko päivä vierähti kuitenkin työhommissa Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa. Kaikkein eniten aikaa vierähti vuoden 2012 budjettiesityksen tekemiseen. Illan vietin kotona Annukan ja vauvan kanssa. Lopuksi katsoin jälleen yhden jakson erinomaista Kennedyt -dokumenttia.

Sunnuntai: Vietin aamulla aikaa vauvan kanssa, kävin juoksemassa ja siivosin. Iltapäivällä Pia, Teppo, Usva ja Kielo tulivat kylään. Myös Elina, Kuura ja Pii sekä Lissu piipahtivat meillä. Lissulle lahjoitimme kotoamme yhden ison kaktuksen. Loppupäivä hurahti vuoroin vauvan ja vuoroin kirjoitushommien parissa.

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täällä: Viikkopäiväkirja 40 (3.-9.10.2011)

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa