Viikkopäiväkirja 19 (9.-15.5.2011)

Maanantai: Heräsin klo 5.00 käymään läpi Ekopop-kirjan toimitettuja lukuja. Tämän jälkeen kävin juoksemassa, päivitin blogia ja luin sähköposteja sekä kävin hankkimassa uuden sykemittarin (Garmin 310xt). Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja osallistuin Vanhalla ylioppilastalolla Ilmastonmuutos käytännössä -kirjan julkaisutilaisuuteen, johon itsekin olen kirjoittanut yksilöistä ja järjestöistä ilmastonmuutostalkoissa. Tämän jälkeen kokoustin yhdessä Luonto-Liiton puheenjohtajiston kanssa. Ilta hurahtikin sitten Tom Henrikssonin kanssa Ekopop-kirjan tekstejä läpikäydessä. Nukkumaan menin klo 0.30.

Tiistai: Heräsin aamulla klo 6.00. Kävin läpi sähköpostit ja Facebook-statukset. Aamutoimien jälkeen pyöräilin Marina Congress -centeriin, jossa osallistuin Idea 2011 -päivän keskusteluun yhdessä EVA:n johtaja Matti Apusen kanssa. Aiheena oli kasvu vs. degrowth. Kirjoittelin keskustelustamme tänne: Keskiluokan unelma: Downshifting. Markkinointipäivän jälkeen istuin KANE:n kokouksessa, jossa teimme arviota neuvottelukunnan toiminnasta. Tämän jälkeen kävin jälleen läpi Ekopop-kirjan tekstejä ennen kuin siirryin Voima-lehden ja Into Kustannuksen yhtiökokouksiin. Illan vietin jälleen Ekopop-tekstien parissa. Nukkumaan menin klo 23.30.

Keskiviikko: Heräsin klo 6.00. Kävin läpi sähköposteja. Kokeilin ensimmäistä kertaa Garmin310XT GPS-sykemittariani: Rakkautta ensijuoksulla. Aamupäivällä kävimme Luonto-Liitossa läpi työsuojeluasioita. Lounaan jälkeen hoitelin talous- ja henkilöstöasioita. Iltapäiväksi pyöräilin Pasilaan, jossa toimittaja Elias Krohn haastatteli minua Kulttuurivihkot -lehteen downshiftauksesta. Illalla osallistuin Elonkehä-lehden paneelikeskusteluun Pasilan pääkirjastossa aiheesta ympäristöliikkeen tila. Paneelikeskustelun jälkeen ehdin vielä hetkeksi mukaan taloyhtiömme laaritalkoisiin, jossa pistimme pihan viljelylaarin ja palstan kesäkuntoon: Viljelylaari Käpylässä – Katso kuvat!

Torstai: Aamupäivällä istuin Suomen luonnonsuojeluliitossa palaverissa järjestöjen ilmastotyön tiimoilta. Tämän jälkeen kävimme läpi Malvan kanssa Lapset Luontoon -seminaaria ja muutamia muita hankkeita, hoitelin joitakin henkilöstöasioita ja loppupäivän vietin sähköpostin parissa. Illalla juhlistimme Annukan kanssa 4-vuotishääpäivää käymällä Bistro Artesanassa syömässä ja katsomalla elokuvan Hei me lennetään.

Perjantai: Kävin aamulla juoksemassa ja kirjoittelin avoimen kirjeen puolueille hallitusneuvotteluita koskien. Pyöräilin Kauppatorille Suomenlinnaan lähtevälle lautalle. Vietimme aamupäivän Suomenlinnassa Luonto-Liiton toimiston kevätretkellä. Ensin kävimme katsomassa lintuja ja tämän jälkeen taidekoulu Maan lopputyönäyttelyn. Retken jälkeen kävimme vielä syömässä lounasta ravintola Zucchinissa. Iltapäivällä tapasin toimittaja Elina Kervisen. Illalla kävin läpi sähköposteja ja katsoin Suomi-Venäjä -jääkiekko-ottelun. Täytyy myöntää, että Mikael Granlundin ilmaveivi oli katsomisen arvoinen.

Lauantai: Nukuimme Annukan kanssa pitkään, söimme aamupalaa ja luimme päivän lehtiä. Annukan lähtiessä asioille, luin läpi ja kommentoin hänen väitöskirjaansa. Hyvältä näyttää! Työ valmistuu tämän kuun aikana. Lisäksi valmistelin tulevan viikon puhetilaisuuksia ja kävin läpi sähköposteja sekä otin rennosti. Illalla katsoimme hetken Euroviisuja ja elokuvan Life as we know it.

Sunnuntai: Nukuin pitkään. Aamupäivällä kävin juoksemassa puolimaratonin. Helsinki on aika kiva paikka kun Käpylästä Töölönlahdelle ja Rautatietorille sekä takaisin Kumpulan kautta koukaten voi juosta ilman yksiäkään liikennevaloja. Iltapäivän kirjoittelin kirja-artikkelia. Välissä kävimme Annukan kanssa piipahtamassa pihakirppikselle. Täytyy sanoa, että tämä oma taloyhtiö on ihan huippupaikka asua kun ympärillä ja pihpiirissä on niin paljon mukavia ihmisiä. Päivään kuului myös pastalounas, päivätorkut ja muuta relailua.

Viikko lukuina

– 8 kokousta
– 2 puhetilaisuutta
– 7 blogikirjoitusta
– 1 seminaari
– 1 haastattelu

– 51 km juoksua
– 71 km pyöräilyä

– 81 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa