Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Vauvan kanssa pyöräily Kevät ja pyöräilykausi on täällä! Miten lähteä liikkeelle pyörällä vauvan kanssa?

Tähän kysymykseen antaa vastauksen mm. Vauva-lehden välissä jaettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vauvan hoito-opas.

Ihmettelin blogissani pari vuotta sitten sitä, että oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.

Kirjoitukseni johti siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä. Tänä vuonna tämä kirjoittamani ohjeistus oli oppaassa jo toista kertaa.

Näin huomattava joukko pienten lasten vanhempia saa tietoa siitä, miten vauvan kanssa voi lähteä liikkeelle pyörällä.

Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa. Alla kirjoittamani teksti kokonaisuudessaan.

Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!

* * *

Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Monet vanhemmat haluavat liikkua vauvan ja lapsen kanssa polkupyörällä. Onko vauvan kanssa pyöräily mahdollista, ja mitä tulisi ottaa huomioon?

Pyöräily on usein nopein, ekologisin ja turvallisin tapa päästä paikasta toiseen myös vauvan kanssa. Samalla tulee pidettyä yllä omaa fyysistä kuntoa.

Ratkaisuja vauvan kanssa pyöräilyyn on monia. Yleisin tapa on hankkia pyörään asennettava lastenistuin. Toinen vaihtoehto on kuljettaa vauvaa tai lasta pyöräperäkärryssä tai hankkia esimerkiksi niin sanottu laatikkopyörä.

Lasten istuinta valittaessa kannattaa varmistaa, että sen saa kiinnitettyä kunnolla omaan polkupyöräänsä. Lisäksi on hyvä huomioida, että turvamerkinnät ovat asianmukaiset sekä turvavyöt ja säädettävyys mahdollisimman hyviä. Lastenistuinta käytettäessä pyörässä pitää olla tukeva seisontatuki.

Pyöräperäkärry on turvallinen ja sitä on helppo käyttää mallista riippuen myös talvisin. Pyöräperäkärryssä vauva on suojassa viimalta ja siihen voi kiinnittää lämpöpussin. Useimmissa lasten pyöräperäkärryissä on paikka kahdelle lapselle ja mukaan mahtuu myös tavaraa. Joitain pyöräperäkärryjä voi käyttää myös lastenvaunuina, juoksurattaina tai jopa rekenä suksien kanssa. Peräkärryn käyttäminen vaunuina mahdollistaa esimerkiksi sen, että toinen vanhempi voi viedä lapset pyörällä ja toinen hakea julkisilla kulkuneuvoilla.

Laatikkopyörässä on yleensä pyörän etuosassa kuljettajan edessä iso säilytystila (laatikko), johon lapsen (ja muita tavaroita) voi laittaa. Laatikkopyöriä on kaksi- tai kolmipyöräisinä. Monissa laatikkopyörissä on myös laatikkoa peittävä katos, joka suojaa sateelta ja tuulelta. Laatikkopyörää hankkiessa kannattaa varmistaa, että turvaistuimen ja turvavöiden asentaminen on mahdollista.

Lasten istuimessa, peräkärryssä tai laatikkopyörässä vauvaa tai lasta kuljettaessa on hyvä muistaa kypärä. Myös vanhemmilla.

Vauvaa voi kuljettaa turvallisesti lastenistuimessa ja peräkärryssä siinä vaiheessa, kun hän osaa istua ja hänen päähänsä voi laittaa kypärän, yleensä noin puolen vuoden ikäisenä. Laatikkopyörään saa kuitenkin kiinni turvaistuimen tai -kaukalon, joten siinä pienenkin vauvan kuljettaminen on mahdollista.

Ylipäätään vauvan ja lapsen kanssa pyöräillessä on hyvä hankkia sellaiset varusteet, joita voi säätää vauvan koon mukaan.

Ennen pidemmille matkoille lähtemistä on hyvä totutella lyhyillä matkoilla. Muista erityisesti rauhallinen ja ennustettava ajotapa, valot sekä suuntamerkit!

Laatikkopyöristä ja pyöräperäkärryistä löytyy tietoa osoitteesta www.tavarafillari.fi

Innostavia pyöräilykelejä toivotellen

Leo Stranius

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa