Muistatteko kohun kun Helsingin yliopiston ravintolat lopettivat naudanlihan tarjoilun lokakuussa 2019?
Tämän jälkeen toukokuussa 2021 ravintolaketju Fafa´s ilmoitti, että poistaa punaisen lihan ruokalistoiltaan. Kolmantena merkittävänä toimijana Helsingin kaupunki ilmoitti marraskuun alussa 2021 lopettavansa ihan tarjoilun tilaisuuksissa. Jälleen nousi suuri ruokakeskustelu.
Näiden lisäksi on varmasti muitakin tahoja, jotka ovat jo päättäneet luopua lihasta. Enkä tarkoita nyt jo niitä lukemattomia kasvis- tai vegaaniravintoloita vaan enemmän niitä toimijoita, joilla on pitkät perinteet liharuokien tarjoajana tai valmistajana. Onhan esimerkiksi Hesburger jo linjannut, että sen myymistä suolaisen valikoiman tuotteista ranskanperunoita lukuun ottamatta puolet on lihatonta vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä on todennäköisesti vielä mahdollista listata kaikki nämä edelläkävijät. Mielelläni myös kuulen näistä!
Tuskin menee kuitenkaan kovin pitkään, kun siirtymä lihasta luopumiseen yleistyy yhtä nopeasti kuin eri toimijoiden hiilineutraaliuslupaukset.
Monien ravintoloiden ja elintarvikkeiden myyjien on mahdollista tehdä siirtymä vastuulliseen ruokatarjotaan varsin nopealla aikataululla. Paljon helpompi kuin esimerkiksi siirtyä hiilineutraaliuteen, joka vaatii yleensä paljon enemmän toiminnan suunnittelua ja investointeja.
Hyviä ja myös kotimaisia kasvisruokia on tällä hetkellä tarjolla yllin kyllin. On vaikea löytää rationaalisia perusteluja eläinperäisten tuotteiden käytön jatkamiselle. Mitään muuta kuin vanhat totutut tavat tai se, että oma liiketoiminta on kiinni eläinperäisten raaka-aineiden myynnissä. Toki joitakin saatavuusongelmia saattaa olla ja erityisesti korkea hinta voi rajoittaa joidenkin kasvisperäisten elintarvikkeiden hankintaa.
Vastuullinen toimija tekee kuitenkin siirtymän kasvispohjaisiin tarjoiluihin jo nyt tai asettaa ainakin tavoitteen, milloin irtautuu ympäristölle, terveydelle ja eläimille kestämättömästä ruokavaliosta. Miksi? Siitä syystä, että eläinperäiset elintarvikkeet eivät tee hyvää ihmisen terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai ilmastolle ja ympäristölle.
Olisi kiinnostavaa nähdä esimerkksi ruoka-alan ulkopuolelta ensimmäinen pörssiyritys, joka päättää tehdä vastuullisen ruokalupauksen. Enkä tarkoita tällä kotimaisen tai lähellä tuotetun ruuan suosimista, reilua kauppaa, luomua tai hävikkiruuan hyödyntämistä, jotka kaikki sinällään ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia.
Mä olen HOK-Elannon edustajistossa. HOK-Elanto pitää itseään vadtuullisena toimijana, sana vastuullisuus en mainittu erittäin usein kaikissa sen teksteissä. Vihreässä ryhmässä jotkut myös ylistävät tätä. Kuitenkin, kun tein aloitteen vegaanisen ruoan tarjoamisen parantamisesta, minuun suhtauduttiin erittäin nuivasti. Onko sulla ideoita miten HOK-Elannon saisi oikeasti vastuulliseksi?
Hienoa, että olet edistänyt vastuullisuutta ja vastuullista ruokaa! Ei tuossa auta muu kuin jatkaa yrittämistä eri keinoilla. Aina aika ei ole kypsä tai sopiva, mutta ennenmmin tai myöhemmin hommat kyllä pitkässä juoksussa etenevät 🙂
Onko luomuravinnon suosiminen tosiaankin yksi ” värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia ” ?
Mihin olet Leo hukannut ympäristö-ja ravitsemustuntemuksesi , vai onko sinulla sitä koskaan ollutkaan ?
Mielestäni ei yksin riitä, että siirrytään kasvispitoiseen ruokaan. Kaikkien ihmisen tarvitsemien ravintoaineiden tulisi lisäksi olla luomutuotettua ( organic , BIO ) . Muutoin kasvisravinto ja sen laajamittainen tuottaminen ei ole hyväksi ympäräristölle eikä varsinkaan ihmisen terveydelle, sillä ympäristötekijät ( mm.maaperän ilman ja vesien saastuminen , Suomessakin ) vaikuttavat ravinnon puhtauteen ja terveellisyyteen. Tässä asiassa kyse on selvästi laadusta suhteessa kasvisravinnon määrään. Määrää voidaan lisätä samalla laatua lisäämällä.
Tässä ravintoasiassa Glasgowin COP-konferenssin päätökset jäivät tosi ”mauttomiksi ja värittömiksi vastuullisuuslupauksiksi ”! Niitä kun ei oikeastaan edes tehtykään. EU sentään yrittää jotenkin edistää luomuravinnon tuottamista alueellaan. Mitä tekee Suomi konkreettisesti ?
PS.
Leo, mihin on kadonnut eläintuntemuksesi ? Eipä yleistetä kaikkien eläinten ravintotarpeita ihmiseläinten tarpeiden mukaan ! Eläimet eivät ole ihmisiä, ovatpa ne vaikka kuinka lähellä ihmistä monessa suhteessa.
Eläinperäinen ravinto on monelle eläimelle vielä välttämätöntä, koska ne ovat alkujaan lihansyöjiä ( carnivores ). Pelkän kasvisruuan syöttäminen vaikkapa kissalle tai koiralle on sillle suorastaan hengenvaarallista. Kissa on alkuaan villi kuumien aavikoiden metsästäjä, ja sen on säilyttänyt paljon alkuperäistä villiä olemustaan ravinnonkin osalta. Koira on lähtöisin sudesta, joka on sekin metsästävä villieläin, lihansyöjä. Koira on säilyttänyt biologisen tarpeensa syödä eläinperäistä ravintoa. Sen ruuansulatuselimistö on pääsiallisesti eläinravinnon syöjän elimistö, eikä kasvissyöjän.
Aiheeseen liittyen :
Ranskassa on valmisteilla maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskeva arvosteluasteikko ” Planet Score ”. Kyse on lakisääteiseksi tarkoitetusta asteikosta, jonka lopullinen malli on vielä tarkemmin määriteltävissä. 35 tuottajaa ja yritystä kokeilee jo tätä asteikkoa yli tuhannen elintarvikkeen luokittelemisessa niiden ympäristöystävällisyyden perusteella. Kuten jo käytössä oleva ” Nutri Score ” auttaa tuntemaan tuotteen ravintoarvon niin tämä arvoasteikko auttaa tunnistamaan maataloustuotteen ja elintarvikkeen ympäristövaikutuksen. Kullekin tuotteelle ilmaistaan sen vaikutus väriskaalalla vihreästä punaiseen sekä kirjaimin A:sta E:hen.” Planet Score ” ilmaisee erikseen tuotteen tärkeimpien ympäristöä koskevien panosten osuuden : ilmasto ( mm.kasvihuonekaasujen osuus ) , vaikutus biodiversiteettiin ja kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyys. ” Planet Score ” ottaa huomioon tuotantotavan verratessaan saman kategorian tuotteita, esimerkiksi onko salaatti luomutuotettua vai ei.
Tätä asteikkoa valmistelevat tahot ( mukana on mm. valtion tutkimuslaitoksia ) painottavat asteikon ominaisuutta olla heti sovellettavissa käytäntöön.
Kuluttajajärjestöt vauhdittavat sen käyttöönottoa virallisesti.
Voitaisiinko tällaista asteikkoa kehittää ja soveltaa Suomessakin , ja myöskin ravintoloiden ja muiden toimijoiden ruuantarjonnassa ?
PS.
” Planet Score ” ei ole talous-tai yhteiskuntamalli. Kokeilu tarkoittaa sen arviointia miten asteikko saadaan käytännössä toteutetuksi ja hyvin toimivaksi. Siis tarkoitus on ottaa se käyttöön kunhan sen toteutus ja toimivuus on selvitetty perinpohjin. Tässä kokeilu ei tarkoita sitä, että sen tuloksena päätettäisiin otetaanko asteikko käyttöön vai ei.