Yleiskaava ja Vartiosaaren rakentaminen hyväksytty – tappio luonnonsuojelulle

Leo Stranius kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.10.2016 kokouksessaan uuden yleiskaavan.

Yleiskaavassa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovat hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle.

Valitettavasti samaan aikaan hyväksytyssä yleiskaavassa on  liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista. Tämä taas johtuu mielestäni ylimitotetuista rakentamistavoitteista niin asuinneliöiden kuin toimitilojenkin suhteen.

Tästä syystä äänestin yleiskaavan hyväksymistä vastaan ja kaavan palauttamisen puolesta uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi äänestin kaupunginvaltuustossa myös sellaisten vastaesitysten ja ponsien puolesta, joiden katsoin muuttavan yleiskaavaan parempaan suuntaan luonnonsuojelun näkökulmasta.

Lue lisää

Helsingin yleiskaava – Keskuspuiston puolesta

Leo Stranius kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta näillä näkymin lokakuun 2016 lopulla.

Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.

Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.

Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Näin ollen en voi varauksetta kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaehdotusta. Perustelen seuraavassa tarkemmin.

Lue lisää

Helsingin yleiskaavaehdotuksessa paljon parannettavaa

Yleiskaavakartta HelsinkiYmpäristölautakunta antoi oman lausuntonsa 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.

Vaikka kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen onkin hyvä lähtökohta kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa vielä aivan liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Yleiskaavaehdotuksen ongelmiin on perehtynyt erityisen hyvin Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa on tehnyt asiasta hyvän lausunnon.

Itse esitin ympäristölautakunnan kokouksessa yleiskaavalausuntoon viisi eri lisäystä tai muutosta, jotka siihen myös hyväksyttiin äänestysten jälkeen.

Alla tekemäni lisäykset, jotka koskivat virkistys- ja viheralueita, suojelualueiden kaavamerkintöjä , Tuomarinkylää, Vanhankaupunginlahtea sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiä.

Lue lisää

Yleiskaavassa turvattava viher- ja luontoarvot

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusKaupunginvaltuusto kävi tiistaina 5.5.2014 noin neljän tunnin keskustelun yleiskaavasta.

Yleiskaavaluonnoksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on kannatettavaa.

Se parantaa sekä asumisen että liikkumisen energiatehokkuutta. Kestäviä liikkumistapoja korostava liikennemuotojen hierarkia, joka suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tarjoaa hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle vähäpäästöisempään suuntaan.

Yleiskaavassa on kuitenkin varsinaisen tiivistämisen lisäksi mukana rakentamista virkistysalueille. Ongelman vähentämiseen tulisi kiinnittää kaavan jatkotyössä huomiota.

Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.

Käytin valtuustossa kolme puheenvuoroa. Alla nämä puheenvuoroni kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 10.2.2015: Yleiskaava, Östersundom ja vuoden 2030 päästövähennystavoite

Leo Stranius 2014Ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.2. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

Tärkeimpänä asiana lausunto yleiskaavasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen ehdotuksesta sekä lausunto valtuustoaloitteestani koskien kaupungin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamista.

1.Yleiskaavan osalta ympäristölautakunta lähtee siitä, että kaavassa tulisi esittää energiatehokkuuden parantamisalueet, keskuspuistoon rakentamisesta luovutaan ja tehdään tuulivoimaselvitys. Lisäksi viheralueille rakentamista tulisi kompensoida sekä välttää arvokkaille luonto- ja virkistysalueille rakentamista niin kauan kuin mahdollista.

2. Östersundomin kaavasta ympäristölautakunta toteaa, että maakuntakaavaa ei tulisi Östersundomin osalta vahvistaa, ennen kuin voidaan osoittaa, että maankäyttöratkaisuista ei aiheudu Natura-arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Myös liikennejärjestelmässä (metro) tulee ottaa huomioon vaikutukset luontoarvoihin.

3. Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamisesta ympäristölautakunta esittää, että kehitysohjelmasta tehdyn päätöksen jälkeen muodostetaan työryhmä, joka valmistelee päästötavoitteen vuodelle 2030. Samassa yhteydessä tulisi myös esittää päästötavoite asukaskohtaisena, koska asukaskohtaiset ja kokonaispäästötavoitteet sekoitetaan helposti toisiinsa sekä arvioida voidaanko hiilineutraalisuustavoitetta aikaistaa. Hillinnän lisäksi tavoitteita tulisi asettaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Alla esityslista kokonaisuudessaan ja jokainen kohta erikseen avattuna.

Lue lisää

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.