Talvivaaran loppu – mitä seuraavaksi?

TalvivaaraValtio alkaa valmistella Talvivaaran kaivoksen alasajoa.

Tämä on hyvä uutinen. Nyt on kuitenkin tärkeää, että kaivoksen sulkemisen yhteydessä tehdään kaikki mahdollinen ympäristövahinkojen korjaamiseksi.

Ja toisaalta varmistetaan myös se, että kaivoksen työntekijöille löydetään mielekästä tekemistä.

Hyvä asia on myös se, että alasajosta tehdään kunnollinen ympäristövaikutusten arviointi.

Surullista on, että koko homma kaatuu valitettavasti yhteiskunnan maksettavaksi. Talvivaaran vakuutus on vain noin 30 miljoonan euron luokkaa kun alasajon kustannukset tulevat olemaan vähintään kymmenkertaiset tuohon summaan nähden.

Miten alasajo saadaan tehtyä hallitusti. Olen esittänyt tähän suunnitelman jo vuonna 2013: Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi ilmi jatkossa:

Lue lisää

Valtioneuvoston tulisi esittää perustelut Talvivaaran rahoittamiselle

STOPTalvivaara-mielenosoitusValtioneuvosto esittää Talvivaaralle 112 miljoonan euron lisärahoitusta. Kaivoksen sulkeminen maksaisi arviolta 300 miljoonaa euroa.

Miksi maan hallitus olettaa, että Talvivaaran toiminta muuttuu kannattavaksi, kun kaivosalan toimijat ovat puhuneet lompakoillaan ja tehneet selväksi, että eivät usko kaivoksen tulevaisuuteen?

Kuka on suositellut hallitukselle Talvivaaran rahoituksen jatkamista ja millä tieteellisellä, teknisellä tai kaupallisella perusteella?

Tässä tilanteessa läpinäkyvyys olisi ensiarvoisen tärkeää.

Rahojen laittaminen Talvivaaraan on erityisen irvokasta, sillä samaan aikaan ollaan leikkaamassa esimerkiksi luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön määrärahoja.

Lue lisää

Viikko-ohjelma 46/2014

Leo Stranius EnergiakäänneKansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 46 (10.-16.11.2014) osalta.

Lue lisää

Paras vaihtoehto Talvivaaran hallittu alasajo

STOPTalvivaara-mielenosoitusTalvivaaran kaivos ajautui 6.11.2014 kriisiin, kun Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin.

Tilanne on huolestuttava: Kaivosalueella on valtava määrä jätevesiä ja saastunutta maa-alaa. Tehtyjen ympäristötuhojen siivoaminen tulee olemaan kallista ja homma uhkaa jäädä yhteiskunnan maksettavaksi. Saastuttaja maksaa periaate jää toteutumatta.

Kommentoin asiaa tuoreeltaan mm. Ylelle ja MTV3:lle.

Itse pidän kaivostoiminnan hallittua alasajoa järkevimpänä vaihtoehtona. Jos toimintaa yritetään jatkaa, kustannukset kasvavat ja ympäristövahingot lisääntyvät.

Lue lisää

Puheenvuoro suurmielenosoituksessa rauhan ja ympäristön puolesta

Suurmielenosoitus Kuva Sonja Martikainen

Perjantaina 24.10.2014 Helsingissä järjestettiin YK:n päivänä yhteinen ympäristö- ja rauhanliikkeiden mielenosoitus.

Ohessa mielenosoituksessa pitämäni puhenvuoro.

Suurmielenosoitus rauhan ja ympäristön puolesta
24.10.2014 Eduskuntatalo
Leo Straniuksen (Luonto-Liitto) puhe

* * *

Arvoisa mielenosoitusväki!

Kiitos kun olette mukana tässä historiallisessa mielenosoituksessa!

Lue lisää

Neljä huomiota: Kaivosten stressitesteissä parannettavaa

Leo-Stranius-kaivoshommissaYmpäristöministeriö julkisti (10.2.2014) kaivosten stressitekstien tulokset. Kommentoin asiaa tuoreeltaan myös MTV3 uutisille.

Mielestäni on hienoa, että selvitys on saatu tehtyä. On myös ilahduttavaa, että mitään vakavaa ei stressitesteissä ilmennyt.

Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa.

Ohessa on neljä huomiota nyt julkaistuista tuloksista.

Lue lisää

Tekniikka&Talous Energia-blogi: Mitä Talvivaaran jälkeen?

Leo_Stranius_180_104792aOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa 20.11.2013.

Mitä Talvivaaran jälkeen?

Viime viikkojen aikana keskustelu Talvivaaran kaivosyhtiön ympärillä on kiihtynyt.

Eikä syyttä. Talvivaara on valitettavan moniongelmainen yhtiö. Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei oikein ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti. Näin rikkihapon, raskasmetallien ja kemikaalien pumppaaminen ympäristöön loppuisi ja kaivoksen jätevesipäästöt vähenisivät. Kaivoksen sulkemisen myötä melu-, pöly- ja hajuhaitat loppuisivat ja kuormitus Oulunjokeen ja Vuoksen vesistöön hiljalleen vähenisi.

Lue lisää

Luontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Leo-Stranius-kaivoshommissaLuontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Ryhmä luonto- ja ympäristöaktiiveja on seurannut Talvivaaran toimintaa ja tilannetta vuoden 2011 keväästä alkaen. Ryhmä on epävirallinen ja epämuodollinen.

Ryhmä on laatinut arvion Talvivaaran kaivoksen sulkemismahdollisuuksista ja bioliuotuksen ongelmista. Sulkemista koskeva osuus annettiin Leo Straniuksen käyttöön ennen lauantaina 9.11.2013 YLE:n aamutelevisiossa esitettyä keskustelua.

Asiantuntijaryhmän arvio ei ota kantaa Talvivaaran sulkemiseen, se vain esittää, miten se  voisi olla toteutettavissa. Vaikka yhtiö jatkaisi toimintaansa, tuotannon jatkuminen ei lainkaan vähennä jälkihoidon tarvetta ja kustannuksia. Toiminnan laajentaminen sellaiseksi, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, lisää ympäristön kuormitusta ja riskejä. Bioliuotuksen tehostaminen siinä määrin, että tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa, on erittäin hankalaa.

Arviot on tehty julkisten lähteiden perusteella. Talvivaara ei anna riittävästi detaljitietoa, että arvioita voitaisiin tarkentaa. Myöskään Pohjolan johtama ryhmä ei julkaise arvioitaan. Talvivaaran uskottavuuden vuoksi pidämme avoimuutta erittäin tärkeänä.

Alla olevassa kirjeessä luontoväen asiantuntijaryhmän esitys Talvivaaran kaivoksen alasajon teknisistä mahdollisuuksista ja Talvivaaran kannattavuusanalyysi.

Lue lisää

Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Talvivaara Leo Stranius ja Tuula PohjolaOlin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.

Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.

Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.

Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.

Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

Lue lisää

Ville Lähde: Niukkuuden maailmassa

Niukkuuden maailmassa Ville LähdeOma aika pienen lapsen kanssa on usein niukkaa.

Tästä johtuen kirjojen lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Ja vielä vähemmälle on jäänyt kirjoista kirjoittaminen. Onneksi lapsi nukkuu päiväunia. Niiden aikana oli pakko lukea viime viikolla yksi mielenkiintoinen teos.

Tämä kirja oli lokakuun alussa ilmestynyt Ville Lähteen kirjoittama Niukkuuden maailmassa.

Lähde ei pohdi kirjassaan kuitenkaan niukkaa aikaa lapsiperheessä. Lähteen teema on niukkuus luonnonvarojen ja resurssien käytön näkökulmasta.  Mitä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtyminen.

Samaan aikaan kun suomalaisilla on vaurautta enemmän kuin koskaan, kärsivät miljoonat aineellisesta kurjuudesta ja luonnonvarat hupenevat. Tämän ristiriidan ympärille Lähde kirjoittaa lähes 200 sivua silkkaa asiaa.

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!