Imetys osana kestävää kehitystä

imetys-osana-kestavaa-kehitystaTällä viikolla vietetään Pohjoismaista imetysviikkoa. Teemana on imetys osana kestävää kehitystä.

Imetysviikon myötä pääsin itse puhumaan yli 200 imetyksen ammattilaiselle Imetysviikon seminaariin tiistaina 18.10.2016 Helsingissä.

Imetys sopii hyvin kestävän kehityksen kehikkoon. Imetys on terveellistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista, taloudellisesti kannattavaa sekä ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.

Lue lisää

Tiina Kaitaniemi: Miksi imetyksen kesto vaihtelee?

Imetys on koiraäidinkin tärkein tehtävä. Koiraäidistäkin pikkulapsivaiheen väsymyksen huomaa. Usean pennun imettäminen ympäri vuorokauden käy voimille. Myös koirilla imetyksen kestossa on eroja. Jotkut emot selvästi huokaisevat helpotuksesta, kun pennut alkavat syödä muuta ravintoa. Nämä emot sanovat jo viisiviikkoisille, että kiitos, minulle riitti. Toiset emot imettävät pentujen uuteen kotiin lähtöön asti 8 – 9 viikkoa – jopa silloin kun maitoa ei enää tule.

Vieraskynäblogissa Tiina Kaitaniemi

Alkuhuomautus: Tämä kirjoitus ei käsittele niitä äitejä, jotka olisivat halunneet imettää enemmän, mutta äidin toive ei ole toteutunut.

Ihmisellä erot imetyksen kestossa ovat silmiinpistäviä. Joku ei halua imettää ollenkaan, ja toinen imettää vuosia. Tandem-imettäjän rinnoilla käy maitohömpsyn ottamassa eri-ikäisiä lapsia. Jotkut äidit jopa jättävät vieroittamispäätöksen tekemättä ja lopettavat imetyksen vasta kun lapsi niin päättää.

Äidit elävät erilaisissa todellisuuksissa sen suhteen mitä he pitävät normaalina ja tavallisena. Minun maailmassani monen vuoden kestävä imetys on normi. Tutkimusten mukaan äidinmaito on erittäin laadukasta ravintoa – kaikille. Se olisi hyvää ja terveellistä ravintoa jopa aikuisille.

Aina välillä nämä todellisuudet törmäävät. Parhaimmillaan tilanne menee molempien äitien kannalta suhteellisen mukavasti, ehkä hiljaa hämmästellen toisen niin eroavaa ajatusmaailmaa. Julmimmillaan tilanne kärjistyy keskustelupalstoilla, joissa pahimmillaan pitkään imettävää syytetään pedofiiliksi.

Lue lisää

Ekoisi: Yhdeksän kuukauden kokemuksella

Tällä viikolla vauva täytti yhdeksän kuukautta. Vauva-aika hurahtaa yllättävän nopeasti. Enää kolme kuukautta ja vauva-arki muuttuu taaperon kanssa säheltämiseksi.

Lapsiperheen merkittävimmät suorat ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja vaipoista. Aika monet asiat ovat pysyneet ympäristön näkökulmasta viimeisen kolmen kuukauden aikana entisellään.

Ohessa havaintoja matkan varrelta sekä yhdeksän kuukauden kokemuksella muodostuneet kasvatusperiaatteet:

Lue lisää

Ekoisi: Kiintymysvanhemmuus: Voiko kolmevuotiasta vielä imettää?

Time-lehdessä julkaistiin viime torstaina (10.5.) artikkeli kiintymysvanhemmuudesta. Eniten keskustelua herätti kuitenkin lehden kansikuva. Kuvassa losangelesilainen Jamie Lynne Grumet imettää 3-vuotiasta lastaan.

Mielestäni on yllättävää, että asiasta on noussut  kohu. Kuvan äiti on saanut uhkailuja, ja Time-lehden kuvaa on pidetty sopimattomana. Itse pitäisin yllättävänä kuitenkin pikemminkin sitä, miten harva imettää lastaan edes kolmen kuukauden ikään asti.

Johtuuko Time-lehden artikkelista noussut kohu siitä, että kulttuurissamme naisten rinnat ovat niin yliseksualisoitu, että osa ihmisistä saattaa kokea imettämisen ongelmallisena julkisilla paikoilla?

Jamie Lynne Grumet kiteyttää asian hyvin: ”Ihmisten pitää ymmärtää, että tämä on biologisesti normaalia. Se ei ole sosiaalisesti normaalia, mutta mitä enemmän ihmiset näkevät sitä, sitä tavanomaisemmaksi se kulttuurissamme tulee”.

Time-lehdessä kiintymysvanhemmuus tiivistetään kolmeen teesiin:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 8 (20.-26.2.2012)

Maanantai: Julkaisin aamulla ekoisiblogin suoramarkkinoinnista. Lisäksi olin vauvan kanssa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Osa pyöräteistä oli aurattu viikonlopun lumimyräkän jäljiltä hyvin, osaa ei lainkaan. Aamupäivällä istuin Aaro Harjun valmennuksessa. Tällä kertaa aiheena oli kehityskeskustelu. Tämän jälkeen hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja työntekijöiden vapaaehtoista venyttelyä sekä johtoryhmän kokousta. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni kävin vielä juoksemassa. Illalla keskustelimme Annukan kanssa lasten päivähoitopaikoista ja sormiruokailusta.

Lue lisää

Ekoisi: Miksi niin harva imettää?

Ensi viikolla vauva täyttää puoli vuotta. Yhtä pitkään Annukka on häntä myös imettänyt. Mitään muuta kuin äidinmaitoa (+D-vitamiinia) emme ole vauvalle ravinnoksi antaneet.

Alussa imetys oli haastavaa. Muutaman kuukauden jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua hyvin. Viimeiset kuukaudet imetys on toiminut erinomaisesti. Uskoisin, että meillä perhepeti ja tutittomuus ovat vaikuttaneet myönteisesti siihen, että imetys on onnistunut.

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6 kk ikään asti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on kuitenkin keskimäärin vain 1,4 kuukautta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan kuukauden ikäisistä vauvoista rintamaitoa yksinomaisena ravintonaan sai vain 60%, kolmen kuukauden ikäisistä 51%, neljä kuukautta täyttäneistä 34%, viisi kuukautta täyttäneistä 15% ja puolivuotiaista enää 1%. Tämän tuoreempaa tietoa en aiheesta löytänyt.

Lue lisää

Ekoisi – osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!

Vietimme lauantaina (29.10.) perheen yhteistä vapaapäivää. Edellinen yritys ei mennyt ihan putkeen, joten parantaminen ei ollut vaikeaa – varsinkin nyt, kun luvassa oli rauhallinen lauantai.

Ohessa vapaapäivä (vuorokausi) tunnista tuntiin ja alla vuorokausi vielä lukuina:

Aamuyö:
– klo 2.00 Vauva herää. Annukka imettää, vaihtaa kestovaipan ja pissattaa vauvan.
– klo 3.00 Vauva nukahtaa uudestaan.
– klo 5.30 Vauva herää. Annukka imettää ja vaihtaa kestovaipan.
– klo 6.15 Vauva nukahtaa uudestaan.

Lue lisää

Ekoisi – osa 12: Vauva-arki alkoi

Tänään tulee viikko täyteen kotona vauvan kanssa. Vaikka arjen rutiinit hakevat edelleen paikkaansa, joitakin käytännön havaintoja voi jo hyvin nytkin tehdä.

Tässä vaiheessa lapsi tarvitsee lähinnä ruokaa, puhtautta ja läheisyyttä eli käytännössä imetystä, vaipan vaihtoa ja pyllyn pesua sekä ihokontaktia.

1. Ruoka. Imetys on ekologinen tapa ruokkia lasta. Varsinkin kun äiti noudattelee ympäristöystävällistä ja terveellistä vegaaniruokavaliota.

Lue lisää

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/