Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.
Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.
Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.
Pakettiauton päästöt katuajossa täydellä kuormalla ovat VTT:n Lipaston mukaan keskimäärin 279 g/km.
Matka esimerkiksi Viikin Prismasta meille ja takaisin on yhteensä 9,0 km. Kuljetuksen päästöt pakettiautolla ovat siis 2511 grammaa. Todellisuudessa kilometrejä tulee tietysti vähemmän, koska pakettiauton logistiikka on (toivottavasti) optimoitu ja auto toimittaa useita ruokalähetyksiä lähiseudulle samaan aikaan.
Lisäksi kotiinkuljetuksen myötä tulee ylimääräistä pakkausmateriaalia eli pahvilaatikoita. Pahvin päästöt ovat Defran päästökertoimien mukaan 750,26 kg CO2e tonnia kohden.
Yksi kotiinkuljetuksen mukana tuleva pahvilaatikko painaa noin 400 grammaa. Tyypillisessä tilauksessa meidän perheen tapauksessa pahvilaatikoita on keskimäärin 2,5 kpl eli pahvia tulee tuolloin kilon verran.
Laatikot päätyvät pahvinkeräykseen. Pahvin kierrätys aiheuttaa vielä omat päästönsä. HSY:n tekemän selvityksen mukaan pahvin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden.
Kilon pahvin valmistus ja kierräys aiheuttaa yhteensä 750,26g + 70g = 820,26 gramman CO2e päästöt.
Näin ollen kotiinkuljetuksen päästöt ovat meidän tapauksessa noin 2511g + 820,26g = 3331,26 grammaa CO2e kuljetusta kohti. Jos ajatellaan, että tilaamme vuodessa kotiinkuljetuksella ruokaa 100 kertaa, on päästöjen lisäys koko perheemme osalta yhteensä 333,13 kg CO2e ja 83,28 kg CO2e henkeä kohti.
Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat vuodessa noin 10 tonnia. Käytännössä ruuan kotiinkuljetus on tuosta noin 0,8 prosenttia. Tai minun tapauksessa, kun hiilijalanjälki on noin 2,5 tonnia tuo vastaa jo 3,3 % osuutta vuosittaisista päästöistäni. Tämä on yllättävän paljon pelkästä ruuan kotiinkuljetuksesta. Vaihtoehtisesti tuo 83,28 kilon CO2e päästö vastaava noin 600 kilometrin autoilua tai vähän yli yhden uuden iPhonen (70 kg CO2e) hiilijalanjälkeä.
Itse olen kompensoinut omat päästöni moninkertaisesti hankkimalla ennallistettavaa suota www.hiiliporssi.fi kautta ja kompensoimalla päästöni kuukausittain Compensate-säätiön kautta.
Lisäksi huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että kotiinkuljetuksesta voi erikseen pyytää elintarvikkeiden pakkauksen pahvilaatikoiden sijaan muovikasseihin. Yhden muovikassin hiilijalanjälki on 3116,29 kiloa CO2e tonnia kohden. Muovikassi painaa noin 20 grammaa ja niitä tulee yhden toimituksen yhteydessä arviolta 5 kpl. Muovin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden eli muovikassien osalta päästöt ovat 312 grammaa (valmistus) + 7 g (kierrätys) = 317 g * 100 toimitusta vuodessa = 31,7 kg CO2e vuodessa (muovikassit) vs 82 kg CO2e vuodessa (pahvilaatikot) päästöt.
Kannattaa siis ilmastonäkökulmasta tilata kotiinkuljetuksen tuotteet pahvilaatikoiden sijaan muovikasseissa, mikäli suinkin mahdollista.
Vastuullinen yritys voisi kuitenkin siirtyä hoitamaan kuljetuksen päästöttömästi joko biokaasu- tai sähköajoneuvolla sekä kompensoida kotiinkuljetuksen materiaaleista ja muista aktiviteeteista aiheutetut päästöt asiakkaiden puolesta.
Kerro, jos huomaat laskelmassa virheitä? Kerro myös, jos tiedät hiilineutraaleja tapoja tilata ruokaa kotiinkuljetuksella?
Lisäksi muistutuksena: Ylivoimaisesti merkittävin ilmastovaikutus ruuan osalta syntyy pakkausten ja kuljetusten sijaan alkutuotannosta eli siitä, mitä ruokaa syö tai tilaa. Isoimman vaikutuksen saa siis sillä aikaiseksi, että siirtyy suosimaan kasvisperäisiä elintarvikkeita, ellei jo niin tee.
LISÄYS 8.3.2021: Huom. Laskelma on tehty mahdollisimman pessimistisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Fiksumpaa voisi olla laskea pakettiauton km-päästöt ruuan painon mukaan tonnikilometria kohti. Näin tulisi huomioitua se, että pakettiauto kuljettaa muidenkin ruokia kuin vain omiani. Lisäksi laskelmassa lähdetään siitä, että pakettiautoa ajaa vain meidän perheen ostoksia varten kaupasta kotiimme ja takaisin. Todellisuudessa kilometrejä meidän perheen ostoksia kohti kertyy todennäköisesti vähemmän, kun pakettiauto toimittaa samalla muidenkin ostoksia.
Jonkin verran päästöjä saa pienennettyä sillä, että tilaa ruokaa harvemmin ja enemmän kerralla. Meillä yleensä iso ruokakassitilaus joka toinen viikko ja sillä toisella viikolla haetaan toisesta kaupasta ne asiat, mitä kotiin ei saa tilattua (lidlin tofu ja esim olut) ja tarvittavat täydennykset jos jotkut kasvikset vaikka on lopussa.
Kiitos kommentista Heidi! Kyllä vain. Olemme itse tilanneet aiemmin kotiinkuljetuksella massiiviset määrät kuivamuonaa noin neljä kertaa vuodessa. Nyt koronapandemian pahentuneen tilanteen takia ajatuksena tässä on, että siirrymme käyttämään kotiinkuljetusta 100% eli haasteena on tässä erityisesti vihannekset, hedelmät ja leivät sekä tietysti jääkaappimme tilan puute 🙂 Tuo kaksi kertaa viikossa on suunnilleen se tahti, jonka olemme käyneet lähikaupassa.
Hei, Voi olla että olen väärässä, mutta minusta vaikuttaa, että lasket aina uuden 100 % neitseellisen muovikassin valmistuksen ja sen päälle vielä kierrätyksen pienen lisän. En ole itse ihan varma, mutta tuntuu, ettei oikein missään enää käytetä 100 % neitseellistä polyeteenia sisältävää kassia. Kierrtysmateriaalin osuus vaihtelee 30 -90 p% , minkä osuuden kuormitus on 70kg/ton ja sama määrä pois neitseellisen tuotannosta . Siis muovin CO2 -kuormittavuus voi olla vieläkin alle tuon ihan hyvän estimaattisi.
Kiitos Vesa! Mietin samaa itsekin. Myös pahvilaatikoissa käytetään varmasti paljon tai suurelta osin kierrätyskuitua. Päästökertoimet pahville ja muoville otin tosiaan tuolta Defran tuottamista julkisista päästökertoimista. Kierrätyksestä voisi periaatteessa laskea myös kädenjälkeä, koska se on pois neitseellisen raaka-aineen käytöstä.
Hei!
Miksi laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että ilman tätä kuljetusplvelua liikkuisi suuri osa näistä asiakkaista omalla autolla ruokakauppaan? Kun pakettiauto kuljettaa varmuudella hyvin monen ruuat, niin mikä on vaikutus, jos pakettiauton aiheuttamista päästöistä vähennettäisiin ajoneuvojen keskimääräiset päästöt*autot, jotka liikkuisivat ilman tätä palvelua? Veikkaan, että keskitetyn toimituksen hiilijalanjälki on tuolloin negatiivinen ajoneuvojen aiheuttamien päästöjen osalta.
Kiitos Hanno! Laskelma on tehty meidän perheen näkökulmasta, jossa muussa tapauksessa käymme kävellen 200 m päässä olevassa lähikaupassa. Eli meidän osalta ilmastovaikutus on negatiivinen. Kokonaisuuden kannalta on toki selvää, että keskitetty jakelu suoraan koteihin on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin se, että jokainen menisi erikseen omalla autolla kauppaan. Eri ihmisillä siis hyvin erilaiset tilanteet ja sen myötä ilmastovaikutus erilainen.
Kiitos Leo hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että käsittelisit blogissa valmiiden ruoka-annosten kuljetusta (esim. Foodora, Wolt) ja niistä aiheutuvia päästöjä. Äkkiseltään tuntuu, että yksittäisten annosten kuljettaminen vanhalla henkilöautolla ei voi olla eriytisen ekologista. Tämä toimintatapa kuitenkin on voimakkaassa kasvussa eikä tätä näkökulmaa ole mielestäni käsitelty tarpeeksi.
Kiitos paljon hyvästä vinkistä! Pitää joskus perehtyä tuohonkin teemaan 🙂