Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt

Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.

Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.

Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.

Pakettiauton päästöt katuajossa täydellä kuormalla ovat VTT:n Lipaston mukaan keskimäärin 279 g/km.

Matka esimerkiksi Viikin Prismasta meille ja takaisin on yhteensä 9,0 km. Kuljetuksen päästöt pakettiautolla ovat siis 2511 grammaa. Todellisuudessa kilometrejä tulee tietysti vähemmän, koska pakettiauton logistiikka on (toivottavasti) optimoitu ja auto toimittaa useita ruokalähetyksiä lähiseudulle samaan aikaan.

Lisäksi kotiinkuljetuksen myötä tulee ylimääräistä pakkausmateriaalia eli pahvilaatikoita. Pahvin päästöt ovat Defran päästökertoimien mukaan 750,26 kg CO2e tonnia kohden.

Yksi kotiinkuljetuksen mukana tuleva pahvilaatikko painaa noin 400 grammaa. Tyypillisessä tilauksessa meidän perheen tapauksessa pahvilaatikoita on keskimäärin 2,5 kpl eli pahvia tulee tuolloin kilon verran.

Laatikot päätyvät pahvinkeräykseen. Pahvin kierrätys aiheuttaa vielä omat päästönsä. HSY:n tekemän selvityksen mukaan pahvin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden.

Kilon pahvin valmistus ja kierräys aiheuttaa yhteensä 750,26g + 70g = 820,26 gramman CO2e päästöt.

Näin ollen kotiinkuljetuksen päästöt ovat meidän tapauksessa noin 2511g + 820,26g = 3331,26 grammaa CO2e kuljetusta kohti. Jos ajatellaan, että tilaamme vuodessa kotiinkuljetuksella ruokaa 100 kertaa, on päästöjen lisäys koko perheemme osalta yhteensä 333,13 kg CO2e ja 83,28 kg CO2e henkeä kohti.

Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat vuodessa noin 10 tonnia. Käytännössä  ruuan kotiinkuljetus on tuosta noin 0,8 prosenttia. Tai minun tapauksessa, kun hiilijalanjälki on noin 2,5 tonnia tuo vastaa jo 3,3 % osuutta vuosittaisista päästöistäni. Tämä on yllättävän paljon pelkästä ruuan kotiinkuljetuksesta. Vaihtoehtisesti tuo 83,28 kilon CO2e päästö vastaava noin 600 kilometrin autoilua tai vähän yli yhden uuden iPhonen (70 kg CO2e) hiilijalanjälkeä.

Itse olen kompensoinut omat päästöni moninkertaisesti hankkimalla ennallistettavaa suota www.hiiliporssi.fi kautta ja kompensoimalla päästöni kuukausittain Compensate-säätiön kautta.

Lisäksi huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että kotiinkuljetuksesta voi erikseen pyytää elintarvikkeiden pakkauksen pahvilaatikoiden sijaan muovikasseihin. Yhden muovikassin hiilijalanjälki on 3116,29 kiloa CO2e tonnia kohden. Muovikassi painaa noin 20 grammaa ja niitä tulee yhden toimituksen yhteydessä arviolta 5 kpl. Muovin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden eli muovikassien osalta päästöt ovat 312 grammaa (valmistus) + 7 g (kierrätys) = 317 g * 100 toimitusta vuodessa = 31,7 kg CO2e vuodessa (muovikassit) vs 82 kg CO2e vuodessa (pahvilaatikot) päästöt.

Kannattaa siis ilmastonäkökulmasta tilata kotiinkuljetuksen tuotteet pahvilaatikoiden sijaan muovikasseissa, mikäli suinkin mahdollista.

Vastuullinen yritys voisi kuitenkin siirtyä hoitamaan kuljetuksen päästöttömästi joko biokaasu- tai sähköajoneuvolla sekä kompensoida kotiinkuljetuksen materiaaleista ja muista aktiviteeteista aiheutetut päästöt asiakkaiden puolesta.

Kerro, jos huomaat laskelmassa virheitä? Kerro myös, jos tiedät hiilineutraaleja tapoja tilata ruokaa kotiinkuljetuksella?

Lisäksi muistutuksena: Ylivoimaisesti merkittävin ilmastovaikutus ruuan osalta syntyy pakkausten ja kuljetusten sijaan alkutuotannosta eli siitä, mitä ruokaa syö tai tilaa. Isoimman vaikutuksen saa siis sillä aikaiseksi, että siirtyy suosimaan kasvisperäisiä elintarvikkeita, ellei jo niin tee.


LISÄYS 8.3.2021: Huom. Laskelma on tehty mahdollisimman pessimistisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Fiksumpaa voisi olla laskea pakettiauton km-päästöt ruuan painon mukaan tonnikilometria kohti. Näin tulisi huomioitua se, että pakettiauto kuljettaa muidenkin ruokia kuin vain omiani. Lisäksi laskelmassa lähdetään siitä, että pakettiautoa ajaa vain meidän perheen ostoksia varten kaupasta kotiimme ja takaisin. Todellisuudessa kilometrejä meidän perheen ostoksia kohti kertyy todennäköisesti vähemmän, kun pakettiauto toimittaa samalla muidenkin ostoksia.

8 kommenttia artikkeliin ”Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt”

  1. Jonkin verran päästöjä saa pienennettyä sillä, että tilaa ruokaa harvemmin ja enemmän kerralla. Meillä yleensä iso ruokakassitilaus joka toinen viikko ja sillä toisella viikolla haetaan toisesta kaupasta ne asiat, mitä kotiin ei saa tilattua (lidlin tofu ja esim olut) ja tarvittavat täydennykset jos jotkut kasvikset vaikka on lopussa.

    • Kiitos kommentista Heidi! Kyllä vain. Olemme itse tilanneet aiemmin kotiinkuljetuksella massiiviset määrät kuivamuonaa noin neljä kertaa vuodessa. Nyt koronapandemian pahentuneen tilanteen takia ajatuksena tässä on, että siirrymme käyttämään kotiinkuljetusta 100% eli haasteena on tässä erityisesti vihannekset, hedelmät ja leivät sekä tietysti jääkaappimme tilan puute 🙂 Tuo kaksi kertaa viikossa on suunnilleen se tahti, jonka olemme käyneet lähikaupassa.

  2. Hei, Voi olla että olen väärässä, mutta minusta vaikuttaa, että lasket aina uuden 100 % neitseellisen muovikassin valmistuksen ja sen päälle vielä kierrätyksen pienen lisän. En ole itse ihan varma, mutta tuntuu, ettei oikein missään enää käytetä 100 % neitseellistä polyeteenia sisältävää kassia. Kierrtysmateriaalin osuus vaihtelee 30 -90 p% , minkä osuuden kuormitus on 70kg/ton ja sama määrä pois neitseellisen tuotannosta . Siis muovin CO2 -kuormittavuus voi olla vieläkin alle tuon ihan hyvän estimaattisi.

    • Kiitos Vesa! Mietin samaa itsekin. Myös pahvilaatikoissa käytetään varmasti paljon tai suurelta osin kierrätyskuitua. Päästökertoimet pahville ja muoville otin tosiaan tuolta Defran tuottamista julkisista päästökertoimista. Kierrätyksestä voisi periaatteessa laskea myös kädenjälkeä, koska se on pois neitseellisen raaka-aineen käytöstä.

  3. Hei!
    Miksi laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että ilman tätä kuljetusplvelua liikkuisi suuri osa näistä asiakkaista omalla autolla ruokakauppaan? Kun pakettiauto kuljettaa varmuudella hyvin monen ruuat, niin mikä on vaikutus, jos pakettiauton aiheuttamista päästöistä vähennettäisiin ajoneuvojen keskimääräiset päästöt*autot, jotka liikkuisivat ilman tätä palvelua? Veikkaan, että keskitetyn toimituksen hiilijalanjälki on tuolloin negatiivinen ajoneuvojen aiheuttamien päästöjen osalta.

    • Kiitos Hanno! Laskelma on tehty meidän perheen näkökulmasta, jossa muussa tapauksessa käymme kävellen 200 m päässä olevassa lähikaupassa. Eli meidän osalta ilmastovaikutus on negatiivinen. Kokonaisuuden kannalta on toki selvää, että keskitetty jakelu suoraan koteihin on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin se, että jokainen menisi erikseen omalla autolla kauppaan. Eri ihmisillä siis hyvin erilaiset tilanteet ja sen myötä ilmastovaikutus erilainen.

  4. Kiitos Leo hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että käsittelisit blogissa valmiiden ruoka-annosten kuljetusta (esim. Foodora, Wolt) ja niistä aiheutuvia päästöjä. Äkkiseltään tuntuu, että yksittäisten annosten kuljettaminen vanhalla henkilöautolla ei voi olla eriytisen ekologista. Tämä toimintatapa kuitenkin on voimakkaassa kasvussa eikä tätä näkökulmaa ole mielestäni käsitelty tarpeeksi.

    • Kiitos paljon hyvästä vinkistä! Pitää joskus perehtyä tuohonkin teemaan 🙂

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa