Yle vaalikone
Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Olen kokenut yhteiskunnallinen toimija. Lähiluonto ja lapset sekä kaikkein heikko-osaisimmat tarvitsevat puolustajansa. Omassa elämässäni olen kokenut, miten tärkeitä lapsiperheiden palvelut ja hyvinvointivaltion turvaverkko ovat. Ympäristöteemat ja yhdenvertaisuus ovat minulle kaikkein tärkeimpiä teemoja.
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisimpien puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Elämä pikkulapsiperheessä on osoittanut, miten tärkeitä ovat lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut.
Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.
Vaalilupaus 1
Lupaan toimia lähiluonnon ja -metsien puolesta sekä puolustaa seuraavissakin kaavoitusprosessin vaiheissa esimerkiksi Keskuspuistoa sekä arvokkaita luonto- ja viheralueita.
Vaalilupaus 2
Lupaan ajaa lisää resursseja lapsiperheille, varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Tavoitteena on tehdä päivähoidosta maksutonta.
Vaalilupaus 3
Lupaan toimia ekologisesti kestävän ja hiilineutraalin Helsingin puolesta. Edistän energiatehokkuutta, joukkoliikennettä ja pyöräilyä.
Kysymykset:
1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.
Jokseenkin samaa mieltä
Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus suorittaa peruskoulun jälkeinen tutkinto. Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääminen kasvattaa syrjäytymisriskiä. Yksilölliset tilanteet ovat kuitenkin erilaisia eikä nuorta kannata pakottaa esimerkiksi työharjoitteluun vastoin tahtoaan. Olennaisinta syrjäytymisen torjunnassa on, että nuorten kanssa toimivat ammattilaiset tekevät töitä yhdessä, ja esimerkiksi laativat yhdessä nuoren kanssa yksilöllisen suunnitelman, jolla hänen elämänsä pidetään raiteillaan. Tällaista mallia on kokeiltu juuri esimerkiksi Kuopiossa hyvin tuloksin.
2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.
Täysin samaa mieltä
Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.
Täysin samaa mieltä
Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti, ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.
4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.
Täysin samaa mieltä
Helsinkiin tarvitaan lisää niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös omaehtoisesti. Pop-up-tapahtumien tulee antaa kukoistaa: Kaupunkitilaa ja kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin. Esimerkiksi uudet digitaaliset ratkaisut tuovat tähän uusia ratkaisuja.
5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.
Täysin samaa mieltä
Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioimisen.
6. Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.
Täysin samaa mieltä
Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Tätä voidaan tukea kotihoidon palveluita parantamalla. Esimerkiksi digitaaliset etähoitoratkaisut voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Kaikilla ei kotihoitoon ole mahdollisuutta, jolloin kaikille vanhuksille tulee taata myös tarvittaessa laadukas palvelukotipaikka.
7. Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.
Täysin samaa mieltä
Sote-uudistus on kuntatyöntekijöiden näkökulmasta historiallinen muutos. Muutoksessa pitää varmistaa työpaikkojen lisäksi myös se, että henkilöstöjärjestöt ovat mukana palvelutuotannon suunnittelussa. Lisäksi tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, taata henkilöstön edustajille riittävät vaikutusmahdollisuudet, lisätä henkilöstön muutosturvaa sekä varmistaa, että nykyiset henkilöstöedut eivät heikkene.
8. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.
Jokseenkin samaa mieltä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta toimivuus ja sijainti ovat molemmat tärkeitä. Varsinkin lapsiperheille ja vanhuksille lähiterveysasema eli sijainti on usein tärkeä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimivuudesta voitaisiin tinkiä. Erikoispalvelut ja niiden toimivuus pystytään kuitenkin usein järjestämään paremmin isommilla asemilla, jolloin tärkeää on varmistaa, esimerkiksi Helsingissä, että terveysasemille on hyvät joukkoliikenne- ja muut kulkuyhteydet.
9. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
Täysin eri mieltä
Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata. Esimerkiksi eri puolilla Suomea parhaillaan toteutettavat valinnanvapaus- tai palvelusetelikokeilut ovat tästä kiinnostava esimerkki, koska niiden maksumalli tukee asiakkaiden ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Terveydenhuollossa tulisikin juuri tukea elämänlaadun kohennukseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi yhdessä sosiaalitoimen kanssa.
10. Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.
Jokseenkin eri mieltä
Avohoidon tueksi tarvitaan tukipalveluja, kuten tuettua asumista ja kuntouttavaa päivätoimintaa tavoitteena esimerkiksi elämänlaadun kohentaminen ja omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitäminen. Ongelmana kuitenkin tällä hetkellä on, että osastohoitoon on vaikea päästä ja paikkoja on rajoitetusti. Yksi mielenterveyden edistämistyöhön investoitu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.
11. Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.
Jokseenkin samaa mieltä.
Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta maakunnille. Tuolloin valtio rahoittaa palvelut. Tämä toteutetaan niin, että kuntien veroprosentteja leikataan ja siirretään valtionverotukseen. Kunnilta siirretään 12,30%-yksikköä maakuntien sote-tehtävien rahoitukseen. Lisäksi maakuntien toimintaa rahoitetaan kuntien valtionosuuksilla sekä asiakas- ja muilla käyttömaksuilla. Helsingissä valtiovarainministeriön laskelman mukaan kuntaveroa voitaisiin laskea 0,29 prosenttia.
12. Rakentamista on n Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.
Täysin eri mieltä.
Kuntalaisten perusoikeuksista ei ole syytä tinkiä. Valitukset johtavat usein tarpeellisiin muutoksiin. Resursseja valitusten käsittelyyn tulee lisätä.
13. Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.
Täysin samaa mieltä.
Suuri osa helsinkiläisistä käyttää joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on myös ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa paikasta toiseen. Mitä paremmat edellytykset ihmisillä on liikkua joukkoliikenteellä, sen paremmin sujuu myös niiden liikkuminen, jotka joutuvat pakosta käyttämään yksityisautoa.
14. Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.
Jokseenkin eri mieltä.
Yritysten pitää olla yhdenvertaisia kaavoituksessa muihin toimijoihin nähden. Varsinkin Helsingissä tontit ovat niin arvokkaita, että niille kyllä riittää kysyntää. Liiketiloista on tällä hetkellä ylitarjontaa pääkaupunkiseudulla, kun taas asuntopula on johtanut hintojen liialliseen nousuun.
15. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja
Täysin eri mieltä.
Työpaikkojen lisääminen tai ympäristöasiat ovat hyvin harvoin keskenään ristiriidassa. Päinvastoin. Mitä parempaa huolta pidämme lähiluonnosta ja ympäristöstä, sen enemmän saamme myös uusia työpaikkoja. Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja.
16. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.
Täysin samaa mieltä.
Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisestä hädästä.
17. Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun
Täysin eri mieltä.
Mahdollisuus sivistykseen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Kirjastoilla on myös tärkeä sosiaalinen rooli.
18. Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.
Jokseenkin samaa mieltä.
Tulorajat yksin eivät kerro asuntotarpeesta ja elämäntilanteet voivat tulojen osalta vaihdella hyvin nopeasti. Kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan jo nyt kokonaisharkinnan perusteella. Tärkeintä olisi saada lisää kaupungin vuokra-asuntoja ja muuta kohtuuhintaista asumista.
19. Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
Jokseenkin eri mieltä.
Liikunta lisää hyvinvointia. Yhteiskunnan tulee tukea liikuntaharrastuksia ja hyötyliikuntaa esimerkiksi pitämällä huolta jalkakäytävistä, pyöräväylistä, luontopoluista ja muista lähiliikuntapalveluista. Suurten urheiluhallien ja huippu-urheilun tukemista tulisi suitsia. Sen sijaan lasten ja kaikkien kaupunkilaisten liikuntapaikkoja ja monipuolisia liikuntaharrastuksia tulisi tukea paljon nykyistä enemmän.
20. Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.
Täysin samaa mieltä.
Kaupungissa tehokkain tapa liikkua on kävely ja pyöräily sekä joukkoliikenne. Näiden edistäminen helpottaa myös niiden liikkumista, jotka syystä tai toisesta joutuvat käyttämään yksityisautoa.
21. Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.
Jokseenkin eri mieltä.
Ihmiset haluavat tällä hetkellä tulla Helsinkiin. On parempi, että halukkaat pääsevät Helsinkiin eikä asumisen hinta riistäydy käsistä kuin se, että ihmiset muuttavat kehyskuntiin, joiden yhdyskuntarakenne pakottaa monet yksityisautoiluun. Helsingin kasvaessa kaikkein tärkeintä on lähiluonnon ja virkistysalueiden puolustaminen ja säästäminen niin, että myös toimivat joukkoliikenteen yhteydet voidaan turvata. Helsingin väkimäärä voi kasvaa esimerkiksi täydennysrakentamisen kautta. Näin nykyisiä luontoarvoja ei tarvitse heikentää.
22. Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.
Täysin eri mieltä.
Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa. Sitä varten ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa suunnattoman kallista keskustatunnelia, joka olisi turha investointi yksityisautoiluun.
23. Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti.
Jokseenkin samaa mieltä.
Kaupunkibulevardit vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueilta sekä ovat investointi joukkoliikenteeseen. Hämeenlinnan bulevardi tulee kuitenkin rakentaa niin, että Keskuspuistoa ei nakerreta.
24. Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä.
Täysin eri mieltä.
Kaupungin kasvava väestö tarvitsee nykyistä enemmän viher- ja luontoalueita. Kohtuuhintaista asumista saadaan esimerkiksi täydennysrakentamisen ja kaupunkibulevardien kautta.
25. Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään.
Jokseenkin samaa mieltä.
Kenenkään ei tulisi kärsiä melusta. Melu aiheuttaa stressiä ja lyhentää elinikää. Kaupungissa eniten melua aiheuttaa kuitenkin tieliikenne. Elävää kaupunkikulttuuria tulee tukea ja ulkoilmakonsertit voidaan järjestää ilman kohtuutonta meluhaittaa esimerkiksi suunnittelemalla paikat ja lavojen sijoittelu hyvin.
26. Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.
Jokseenkin saama mieltä.
Osa asioista on nyt paremmin, osa huonommin. Esimerkiksi ihmisten eliniän odote on noussut ja lapsikuolleisuus vähentynyt. Samaan aikaan kuitenkin eriarvoistuminen on lisääntynyt, luonnon monimuotoisuus heikentynyt ja ilmaston lämpeneminen on riistäytymässä käsistä osin myös suomalaisten elintapojen seurauksena.
27. Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.
Jokseenkin eri mieltä.
Johtajuutta tarvitaan, mutta demokratiaan perustuva politiikka on kompromissien taidetta. Tarvitsemme rohkeaa politikkaa, jossa kansalaisten – erityisesti niiden hiljaisimpien – huolet otetaan tosissaan ja rakenteelliset ongelmat kuten ylikulutus ja eriarvoistuminen nostetaan pöydälle.
28. Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.
Jokseenkin samaa mieltä.
Lasten on hyvä olla uteliaita, itsenäisiä ja hyvin käyttäytyviä sekä ainakin näin pieten lasten vanhemman näkökulmasta välillä myös tottelevaisia 🙂 Vakavasti ottaen tämän hetken yhteiskunta vaatii ihmisiltä entistä enemmän oman tien löytämistä, innovatiivisuutta ja yritteliäisyyttä. Myös lapsia pitää tukea näiden usein luontaisten ominaisuuksien säilyttämisessä.
29. Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.
Täysin eri mieltä.
Lajina ihmisen selviytyminen on perustunut nimenomaan vahvaan yhteistoimintaan. Olemme sosiaalisia eläimiä. Hyvinvointiyhteiskunnassa myös heikommista pidetään huolta. Näin tulee olla jatkossakin. Yhteiskunta, joka perustuu vahvimman oikeuteen ei ole oikeudenmukainen tai kestävä.
30. Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin
Täysin samaa mieltä.
Monet yhteiskuntamme ongelmat kumpuavat epätasa-arvosta. Esimerkiksi taloudellisesti tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat tutkitusti onnellisempia ja niissä on vähemmän rikollisuutta. Kaikille tulee taata yhdenvertaisuus sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
31. Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.
Jokseenkin eri mieltä.
Suomessa on monin paikon yritetty luoda mahdollisuuksien tasa-arvoa esimerkiksi laadukkaan ja maksuttoman peruskouluopetuksen kautta. Silti edelleen esimerkiksi se, mihin perheeseen synnyt, tai synnytkö mieheksi vai naiseksi, määrittelee vahvasti keskimääräistä eliniän odotetta, hyvinvointia ja tulotasoa.
32. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.
Jokseenkin samaa mieltä.
Joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.
33. Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.
Jokseenkin eri mieltä.
Pakolaisten työllistäminen on tärkeää ja auttaa integroitumaan yhteiskuntaan. Ei työllistämistä kuitenkaan ”hinnalla millä hyvänsä” kannata tehdä. Erilaisia potentiaalisia malleja kannattaa silti kokeilla ennakkoluulottomasti, jotta pakolaisten integraatio edistyy – ja myös heidän tarjoamansa osaaminen ja työvoima saadaan suomalaisen yhteiskunnan tueksi.
34. Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.
Jokseenkin samaa mieltä.
Yleisesti ottaen kannattaa kaavoittaa ja rakentaa uutta sinne, missä on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja palvelut niin, että myös lähiluontoa ja virkistysalueita säästetään uusille asukkaille.
35. Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.
Täysin samaa mieltä.
Julkisissa hankinnoissa kannattaa suosia erityisesti terveellistä kasvisruokaa, luomua ja sesongin mukaisia aineksia, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä.
36. Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
Täysin eri mieltä.
Helsinki Suomen suurimpana kaupunkina kyllä pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä.
37. Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.
Jokseenkin eri mieltä.
Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on kuulla laajasti erilaisia näkemyksiä ja puolustaa koko kunnan, kansakunnan ja maailman sekä tulevien sukupolvien etua.
38. Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.
– Kasvatus ja koulutus
X – Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen
– Kulttuuri, vapaa-aika ja nuoriso
– Sosiaali- ja terveyspalvelut
– Elinkeino
Kommentti:
Lähiluonnon ja ympäristön sekä ilmaston kannalta keskeisimmät päätökset tehdään ympäristöä, maankäyttöä ja rakentamista koskevissa lautakunnissa. Näiden lisäksi itselleni läheisiä ja tärkeitä ovat myös kasvatus ja koulutus sekä kulttuuri-, vapaa- aika- ja nuorisoasioita käsittelevät lautakunnat.
39. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.
Jokseenkin eri mieltä
Sote-uudistus voi parantaa palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, mikäli uudistus tehdään hyvin. Tällä hetkellä tämä ei näytä todennäköisestä. Lisäksi riskinä on, että muutos vie palvelut pois pienemmiltä paikkakunnilta. Hankinnoissa tulee varmistaa, että palveluita ei yksityistetä liikaa ja myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.
