Peseytyminen ilman sampoota

Olen tottunut käymään suihkussa nopeasti. Parhaimmillaan peseytymiseen on kulunut aikaa alle minuutti noin 5-6 kertaa viikossa.

Lisäksi pyrin käyttämään suihkussa haaleaa tai kylmää vettä. Tosin aika usein myös mukavuudenhalu (varsinkin näin syksyisin) iskee ja käytän myös lämmintävettä. Siitä huolimatta, että olo kylmän suihkun jälkeen on monin verroin energisempi ja raikkaampi.

Aiemmin olen pessyt hiukseni Ole hyvä -sampoolla. Erillisiä saippuoita tai hoitoaineita en ole käyttänyt vuosikausiin tai vuosikymmeniin.

Viimeisten kuukausien aikana olen kuitenkin jättänyt myös sampoon pois. Ensimmäisen kuukauden aikana pesin hiukset edelleen sampoolla ehkä kerran viikossa. Tämän jälkeen en enää ollenkaan.

Toistaiseksi kukaan ei ole töissä tai kotona valittanut siitä, että hiukseni olisivat epäsiistit, likaiset tai haisivat pahalle. Mitään hajusteita/deodorantteja en luonnollisesti käytä.

Sampoon poisjättämisestä on monia hyötyjä:
– Peseytymiseen kuluu entistä vähemmän aikaa
– Säästyy rahaa, vettä ja sampoon myötä luonnonvaroja
– Ympäristön kemikalisoituminen vähenee

Suosittelen lämpimästi! Toki huuhtelu pelkällä kylmällä vedellä vaatii totuttelua ja toisaalta hiusten kannattaa olla lyhyet. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa rahan ja ajan säästö on huikea – puhumattakaan siitä, että voi näin omalta osaltaan pienentää ympäristön kemikalisoitumista.

Toki kannattaa muistaa, että ekosampoon käytöstä luopuminen ei maailmaa pelasta. Itse asiassa kaikkein olennaisinta on pyrkiä minimoimaan lämpimän veden kulutus eli käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja peseytyä mahdollisimman viileällä vedellä.

Lopuksi jäin kuitenkin vielä miettimään luopumista muistakin kemikaaleista. Käytän edelleen hammastahnaa, pyykinpesuainetta ja astianpesuainetta. Voisinkohan luopua vielä näistäkin?

Tältä näyttää hiukset, joita ei ole pesty kahteen kuukauteen sampoolla:

9 kommenttia artikkeliin ”Peseytyminen ilman sampoota”

  1. Ennen hammastahnoja käytettiin suolavettä hampaiden pesemiseen. Kylmä vesi ei kuitenkaan puhdista yhtä hyvin kuin lämmin ja pesuaineidenkin poisjättäminen on kyllä varsin riskialtista.

  2. Vinkki: Pyykinpesuaineen voi helposti korvata pesupähkinöillä, jotka ovat omasta mielestäni riittävän tehokkaita puhdistajia. Hyvin riittoisia ja voi käyttää useampaan kertaan. Ja kuoret voi heittää biojätteeseen käytön jäljeen.
    Itse en välttämättä aina käytä astianpesuainetta, jos pesen astian piakkoin käytön jälkeen eikä siinä oleva lika ole esim. huonosti veteen liukenevaa rasvalikaa. Esim. vesilasin/teekupin/leipälautasen tms. pesu ei vaadi pesuaineita. Asuessani ulkomailla, jossa lämmin vesi oli kallista ja kortilla, en useimminkaan lämmittänyt vettä erikseen tiskaamista tai suihkua varten, vaan tiskasin astiat heti viileällä vedellä, käyttäen apuna hyvin pienen määrän astianpesuainetta pesusieneen lisättynä.

  3. Olen pitkään käyttänyt melkein ainoastaan pesupähkinöitä pyykinpesussa, mutta kuulin äskettäin että niissä maissa missä pähkinät kasvavat paikallisilla ei ole enää itse varaa käyttää näitä pähkinöitä kun niitä voi myydä kalliilla hinnalla maailmalle..! Eli nyt olen taas dilemmassa siitä miten jatkossa pitäisi pestä pyykit… Onko kellään enemmän tietoa tästä? Tai muita suosituksia?

    Muuten kiitos suihku-inspiraatiosta. Itse en ole moneen vuoteen käyttänyt shampoota paitsi jos laitan öljyä hiuspohjaan jotta se ei kuivuisi liikaa, ja sellaisen hoidon jälkeen tekee mieli käyttää jotain eko-shampoota saadakseen pahimmat öljyjälkeet pois, mutta voisin todellakin lyhentää suihkut. Ja kylmällä suihkulla on käsittääkseni paljonkin positiivisia vaikutuksia terveydelle, joten sitäkin voisi kokeilla!

  4. Kannattaa ainakin hyödyntää hedelmien rasvat ihon hoidossa. Avokado on esimerkiksi loistava ihorasva kuten ravintonakin. Suolavesi on kanssa mainio nenä ja suuhuuhteluun. Jos haluaa shamppoota niin palashamppoo on ihan hyvä. 🙂

  5. Hammastahnaa käytetään sen sisältämän fluorin vuoksi. Mekaaninen puhdistaminen eli harjaus on toki tärkein osa hampaiden puhdistusta, mutta hammastahnaa suositellaan, sillä fluori (tahnan yhteydessä kahdesti päivässä saatuna) auttaa korjaamaan hampaan kiilteeseen jo tulleita vaurioita. Helsingin vesijohtovedessä ei ole niin paljon fluoria, että se riittäisi sellaisenaan.

  6. Eeva, alkuperäiskansat eivät ole kuulleetkaan fluoritahnoista. Silti heillä on aika hyvät hampaat. Mistähän tämä mahtaa johtua? Ettei vain länsimaalaisesta ravinnosta joka on tehokas hampaiden pilaaja? Raffinoitua sokeria/jauhoja ja niistä tehtyjä tuotteita, raffinoitua viljaa/viljatuotteita, sokerilimppareita, energiajuomia, kemikaalikarkkia, jne.

    Itse käytän vain tuota Urtekramin fluoritonta tahnaa ja suolavettä sekä hammaslankaa hammaspuhdistukseen sekä tietty syön laadukasta ja luonnollista ruokaa monipuolisesti niin hampaat ovat hyvässä kunnossa. Jos syö ihan roskaa niin kannattaa kyllä käyttää fluoritahnaa sillä se hoitaa huonon ruuan aiheuttamat tuhot. Luonnollilsta ruokaa syöville tämä ei ole pakollista ja voin omalla kokemuksella sanoa että fluoritahnaa ei tarvita päivittäin ainakaan jos edes ollenkaan. Kaikki riippuu ihan siitä mitä syö.

  7. Mitä veden säästämiseen tulee, myös kerrostalon kylpyhuoneessa voi käyttää mökkisaunasta tuttua ämpäri+kauha -yhdistelmää. Saan menetelmällä pestyä itseni puolella ämpärillä mainiosti, joten vettä kuluu aika paljon vähemmän kuin suihkussa.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa