Maanantaina 27.11.2006

EU:n ja Välimeren maiden kokous Tampereella alkaa. Asialistalla on Turkin ja Kyproksen kysymykset ja Lähi-idän tulitauko. Toisena päivänä keskitytään siirtolaisuuteen, ympäristökysymyksiin ja energia-asioihin. Kairon kansalaisjärjestökokouksessa teimme lausunnon voimakkaamman ympäristöpolitiikan puolesta Tampereen kokousta varten. Vihdoin saatuani nastarenkaat polkupyörään ovat ilmat olleet lämpimät ja tiet sulat. Lihaskunto kuitenkin paranee, koska polkeminen nastojen kanssa on huomattavasti raskaampaa. Illalla lueskelen UM:n ympäristö ja kehityslinjausta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Nautimme Annukan kanssa myös sushi-illallista kotona … Lue lisää

Viikonloppu 25.-26.11.2006

Suomen luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) liittohallitus (http://www.sll.fi/yhteystiedot/liittohallitus/index_html) kokoontuu lauantaina aamulla kurssi- ja lomahotelli Elohovissa (http://www.elohovi.com) Nuuksion kansallispuiston tuntumassa Tervalammilla. Paikka on viihtyisä ja hotellin pitäjä tunnistaa joukostamme vanhoja luonnonsuojeluaktiiveja aina niinkin kaukaa kuin Luonto-Liiton talvipäiviltä Lempäälästä vuodelta 1974. Viikonlopun pääohjelma Tervalammilla on kuitenkin Luonnonsuojeluliiton valtuuston syyskokous. Viikonlopun mittaan valitaan Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäseniä erovuoroisten sijalle sekä hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. Keskustelua käydään myös Liiton jätestrategiasta, metsästrategiasta ja suostrategiasta. Lisäksi tehdään kaksi … Lue lisää

Perjantai 24.11.2006

Tänään vietetään Älä osta mitään -päivää (http://www.alaosta.fi/). Vastavetona on järjestetty myös varasta jotain -päivä (http://www.anarkismi.net/varastajotain/). Hauskaa. Tämä osoittaa sen, kuinka merkittävä (brändi) Älä osta mitään -päivästä on tullut, koska se herättää jo vaihtoehtoliikehdintää. Pidän esitelmäni Mikkelissä ja jatkan junalla Kuopioon. Kuopiossa pidetään sosiaalipsykologian päivät (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/index.shtml). Olen esittelemässä pro gradu -työtäni (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103) työryhmässä Missiot ja intohimot yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja joukkotoiminnassa (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/missiot.shtml). Mukana on myös Aura Yliselä, Jukka Peltokoski ja Kari Saari. … Lue lisää

Torstai 23.11.2006

Lähden iltapäivällä junalla Mikkeliin, jossa järjestetään valtakunnallinen nuorisotyöntekijöiden ja -tutkijoiden valtakunnallinen tapaaminen (Tuhti). Lisätietoja ja ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.mikkeliamk.fi/index.asp?link=1472. Tarkoituksenani on kommentoida työryhmässä Sari Vesikansan artikkelia Demokratiaperiaatteen soveltamisesta toimittaessa lasten ja nuorten kanssa teoksessa Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Tommi Hoikkalan ja Anna Sellin toimittaman kirjan luonnos on nähtävillä osoitteessa: http://www.kommentti.fi/sivu.php?artikkeli_id=96 Illanvietto Mikkelissä on erinomaisen mukavaa ja rentoa. Olen innostunut löytämästäni uudesta alakulttuurista, joka nuorisotyöntekijöiden ja tutkijoiden … Lue lisää

Keskiviikko 22.11.2006

Maailmanpankki myönsi lainarahoituksen Metsä-Botnian kiistellylle Uruguayn sellutehdashankkeelle. Yhteensä Botnia sai hankkeelleen 170 miljoonan dollarin lainan Maailmanpankkiryhmään kuuluvalta IFC-luottolaitokselta. Lisäksi hankkeelle myönnettiin enintään 350 miljoonan dollarin vakuutus poliittisten riskien varalta. Botnian sellutehdashanketta vastustavat argentiinalaiset ympäristöaktivistit ilmoittivat jatkavansa kamppailua sellutehdasta vastaan. Syömme aamupalaa Annukan ja hänen siskonsa Piian kanssa. Viimeistelin kolme esitystä. Torstaina lähden pitämään esitystä Mikkeliin, perjantaina Kuopioon ja lauantaina Tervalammille. Aiheet sivuavat nuorisotyötä, graduani ja Suomen luonnonsuojeluliiton jätestrategiaa. Lisäksi vastailen … Lue lisää

Tiistai 21.11.2006

Graduuni liittyvä asiantuntija-artikkeli julkaistiin STT:llä. Ohessa kirjoitus (alla). Suomen ympäristöpolitiikka murroksessa Viime aikojen julkisessa keskustelussa ympäristöasiat ovat olleet laskussa samalla kun ympäristöhallinto on toiminut yhä passiivisemmin. Ympäristöhallinnossa toteutetaan toki vanhoja päätöksiä, mutta siellä ei juurikaan tehdä uusia avauksia. Nämä seikat nousivat esiin pro gradu -tutkielmassani, johon oli koottu keskeisten suomalaisten ympäristöjärjestövaikuttajien näkemyksiä Suomen ympäristöpolitiikan tilasta. Järjestötoimijoiden näkemyksenä oli, että suomalaiselle ympäristöpolitiikalle on tapahtunut hallinnollinen haltuunotto. Sen myötä puhe talous- ja … Lue lisää

Lauantai – maanantai 18.-20.11.2006

Mediterranean NGO Meeting “Improving environmental cooperation after Barcelona+10” 19.11.2006 at the premises of the League of Arab States Cairo, Egypt Osallistuin Maan ystävien edustajana ja Kehys ry:n tukemana kansalaisjärjestöjen laajaan tapaamiseen ”Improving environmental cooperation after Barcelona +10” Kairossa. Tapaamiseen osallistui noin 70 eri EU:n ja Välimeren maiden hallinnon, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Olin ainoa kansalaisjärjestöjen edustaja Suomesta. Kokouksen tarkoitus oli vielä eteenpäin Välimeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa. EU:n ympäristökomissaari Stavros … Lue lisää

Torstai 16.11.2006

Kävimme katsomassa Voima-lehden näytöksessä meksikolaisen Babel-elokuvan (ohjaus: Alejandro González Iñárritu, 2005). Kaikessa realistisuudessaan, traagisuudessaan ja poliittisuudessaan elokuva vei ajankohtaiset ilmiöt hienosti yksilötasolle. Lisää tietoa esimerkiksi: http://www.hiff.fi/elokuvat/elokuva.html?elokuva_id=62 http://www.paramountvantage.com/babel/ Illan päätteeksi kirjoittelin sähköposteja ja tein esitelmää Kuopion sosiaalipsykologian päivien työryhmää varten (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/missiot.shtml). Olo on aika nihkeä ja nuhainen. Annukka kantaa eteeni teetä, valkosipulileipiä ja marjakeittoa. Menen aikaisin nukkumaan.

Keskiviikko 15.11.2006

Ari Rasimuksen väitöskirja Uudet liikkeet – Radikaali kansalaisaktivismi 1990-luvun Suomessa on ilmestynyt. Kyseessä on tutkimus 1990-luvun lopun kansalaisaktivistmista Suomessa. Tutkimus on hyvin lähellä omaa pro gradu -tutkielmaani. Joskin oma työni keskityy voimakkaammin ympäristöliikkeeseen ja ajoittuu vuosituhannen vaihteen jälkeiseen aikaan. Rasimuksen väitöskirjassa on kuitenkin varmasti monia elementtejä, joita tulen käyttämään omassa mahdollisessa väitöskirjaprojektissani. Rasimuksen työ on ladattavissa sähköisesti suoraan osoitteesta: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6758-2.pdf (Suosittelen!) Haen polkupyöräni huollosta. Kyllästyin epävarmoihin joukkoliikenteen aikatauluihin ja jatkuviin … Lue lisää

Tiistaina 14.11.2006

Olen lähdössä töistä Helsingin keskustaan tieteiden talolle osallistumaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen eli Helsyn (http://www.sll.fi/yhdistykset/helsy/) syyskokoukseen kun Annukka soitaa riemusta kiljuen. Hänet on valittu Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnalliseen tutkijakouluun (YHTYMÄ) neljäksi vuodeksi (2007-2010). Tämä on mahtava uutinen. Tutkijakoulupaikka tarkoittaa sitä, että jokavuotiset rahoitushaut ja epävarmuus poistuvat. Annukka pääsee tekemään jatko-opintojaan rauhassa ja voi keskittyä artikkeleiden kirjoittamiseen. Mainiota! Illalla juhlistamme tapahtumaa kävelyretkellä Käpylässä ja lasillisella Käpy Grillissä. Kirjoitan illan päätteeksi kommenttiartikkelit Keskustan ja Vihreiden … Lue lisää

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa