Ekoisi: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?

Arjen kolumni Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011)

Tänä syksynä minusta tuli isä. Vanhemmuuden myötä olen kirjoittanut Ekoisi-blogia. Blogissani pohdin vanhemmuutta ja perhe-elämää ekologisesta näkökulmasta. Aihe on selvästi herkkä. Varsinkin isä kirjoittamassa vanhemmuudesta, ja vielä ympäristönäkökulmasta, herättää yllättäviä ennakkoluuloja.

Välillä olen miettinyt, uskallanko kirjoittaa teemasta lainkaan, koska olen saanut siitä niin paljon negatiivista palautetta. Esimerkiksi toimittaja Elina Grundström kehotti Suomen Luonto –lehden (7/2011) kolumnissa minua sanoutumaan irti kivunlievityksestä viisaudenhampaiden poiston yhteydessä, kun kirjoitin luonnollisen lapsuuden ja luomusynnytyksen puolesta.

Ymmärrän hyvin, että vanhemmuus on aihe, joka herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Onhan kyse todella henkilökohtaisesta asiasta. Ja kaikilla vanhemmilla on siitä oma vankkumaton ja ”oikea” näkemys. Toisaalta olen yllättynyt, miten helposti tietoa ja käytännön neuvoja sekä konkreettista apua on ollut tarjolla pohtiessani vanhemmuuden ekologisia näkökulmia. Ekoisyys on herättänyt myös positiivista keskustelua blogissani, sosiaalisessa mediassa ja verkkopalstoilla.

Lapsen ja vanhempien etu pitää monessa kysymyksessä asettaa etusijalle. Siitä huolimatta nykyisen ilmastokriisin, kiihtyvän sukupuuttoaallon ja luonnonvarojen ylikulutuksen aikakautena on mielestäni hyvä pohtia vanhemmuutta, vauva-arkea ja kasvatusta myös ympäristön näkökulmasta. Elinkelpoinen planeetta on viime kädessä lapsiemme ja tulevien sukupolvien etu.

Miten olemme sitten omassa elämässä pyrkineet toteuttamaan ekovanhemmuutta? Pitkälle samoilla konsteilla kuin muussakin arjessa asumisen, liikkumisen ja ruoan suhteen. Olennaista on, kuinka paljon lasta varten joudutaan hankkimaan uusia asuinneliöitä, miten häntä kuljetetaan paikasta toiseen, mitä hän syö ja millaisia uusia tavaroita joudutaan hankkimaan.

Toistaiseksi ekovanhemmuus on ollut yllättävän helppoa ja palkitsevaa. Uusia neliöitä emme ole joutuneet hankkimaan. Vauvan kanssa voi hyvin liikkua kävellen ja joukkoliikennettä hyödyntäen. Vauva syö vegaaniäidin ekologista rintamaitoa. Kaikki tarvittavat tavarat on saatu ystäviltä tai hankittu käytettyinä. Kestovaippailu on helppoa, ja myös vessahätäviestintä eli vaipattomuus toimii satunnaisesti.

Varmaa on myös se, että haluan mahdollistaa lapselle kestävän luontosuhteen. Tavaroiden sijaan aion kilpailla luontokokemuksilla. Ehkä lapsen myötä myös oma luontosuhde herää uuteen kukoistukseen ja opin tunnistamaan lähiympäristöstä muutakin kuin nurmikot, polkupyöräkaistat ja pulut.

Lapsen myötä minulla on myös yksi lisäsyy toimia ekologisesti kestävän, hiilineutraalin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Kirjoittamalla ekologisesta vanhemmuudesta haluan herättää myös muut pohtimaan aihetta.

Leo Stranius
Luonto-Liiton pääsihteeri

Kirjoitus on julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011). Lehti on ladattavissa täältä. (pdf)

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Osa 27: Arjen ekovinkkejä  – ota talteen!
Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?”

  1. Olen myös vegaaninen isä ja tiedän että olet herättänyt ainakin minut ja muutaman FB-kaverini (kun olen jakanut linkkejäsi) pohtimaan näitä asioita. On tullut sekä kannustavia että tyrmääviä kommentteja, mutta minulla on perusteltu syy olettaa että jälkimmäistenkin lähettäjien takaraivoon on jäänyt jotakin uutta muhimaan. Aihe on herkkä enkä lähetä tätä omalla nimelläni.

  2. Ymmärrän hyvin kirjoituksistasi hermostuneita mammoja, ekoaihe on hyvä ja tärkeä, mutta onnistut esittämään asiat niin ärsyttävästi, että hyvä tarkoitus kääntyy päälaelleen. Se saattaa tärkeät ekoperiaatteet vähän naurunalaisiksi. Miksi teillä käytetään muuten pesukonetta, omat vaippani on pesty puusaunan padassa 80-luvulla. Tai mihin käytätte rintapumppua, eikö vauva ole kaikkein ekologisin ja ainakin hellävaraisin pumppu. Käsinkin voi lypsää. Kritiikkiä ei ansaitse ekovanhemmuus, vaan juttujen järjettömyys mm. tutin käytöstä vauvan tarpeiden tukahduttajana. Oletko kuullut imemistarpeesta???

    • Kiitos palautteesta keinomamma. Tarkoitus ei ole tosiaan ärsyttää ketään, vaan pikemminkin tarjota näkökulmia ja ajatuksia. Pitää yrittää kehittää tätä omaa kirjoitustyyliä parempaan suuntaan. Aurinkoista kesän jatkoa!

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.