Ikkunasta tänään ulos katsoessa talvi näytti kauniilta ja ihanalta.
Ulos lähtiessä todellisuus oli kuitenkin toinen Mäkelänkadulla, jossa autotien lumet oli (jälleen kerran) aurattu jalkakäytävälle.
Viikkopäiväkirja 7 (13.-19.2.2012)
Maanantai: Leikin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin tavaroista ja kirjavinkeistä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastasin yritysten ympäristövastuuta koskevaan väitöskirjatutkimushaastatteluun. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja työntekijöiden vapaaehtoisen venyttelysession. Iltapäivällä kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kesken sekä kävin läpi viestintäpäällikön paikkaan tulleita työhakemuksia. Päivän päätteeksi kävin puhumassa luonnon monimuotoisuudesta ja Rio+20-prosessista Anni Sinnemäen, ViSiOn sekä Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden järjestämässä Luonto toimii – Käytännön ympäristöpolitiikan perusteet -kurssilla.
Luonto-Liiton aktivistipäivä
Luonto-Liiton aktivistipäivässä 18.2. Atlas Saarikoski alusti kansalaisaktivismista ja Vesa Saarinen sosiaalisesta mediasta. Itse esittelin lyhyesti Luonto-Liiton toimintaa.
Päivän juontajina toimivat hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lindholm ja valtuuston puheenjohtaja Senni Luosujärvi.
Atlas Saarikosken mielestä aktivismi on sitä, että meillä on (1) eettinen velvollisuus toimia, (2) kaikilla, ei vain aktivisteilla ja (3) aina. Lisäksi teosta tulee seurauksia, joita ei kannata arvioida yläkanttiin (jos minä teen niin kaikki tekevät) eikä toisaalta alakanttiin (mikään ei ikinä muutu).
Rikkidirektiivi vähentää saasteita ja parantaa ihmisten terveyttä
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.2.2012 Satu Hassin mietinnön rikkidirektiivistä.
Päätös on tärkeä edistysaskel ympäristön ja ihmisten terveyden suojelussa.
Ympäristövaliokunta päätyi tukemaan IMO:n vuonna 2008 päättämää 0,1 prosentin rikkirajaa laivapolttoaineille Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vuonna 2015. Lisäksi valiokunta haluaa tiukentaa rajoja myös Etelä-Euroopassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pertti Sundqvist toteaa osuvasti:
Esimerkki viherpesusta? Metsien käyttö pelastaa maailman ja Atria
Ympäristökysymykset otetaan Suomessa tosissaan. Ympäristö- ja ilmastonmuutos on tullut viimeisen kymmen vuoden aikana politiikan teon kovaan ytimeen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä talouspolitiikan rinnalle.
Ympäristövastuu on yrityksille hygieniatekijä. On epäilyttävää, jos yrityksellä ei ole omaa ympäristöpolitiikkaa ja suunnitelmaa ympäristövaikutustensa minimoimiseksi. Yleensä halutaan myös varmistaa, että sanojen takana on konkreettisia ympäristötekoja. Viherpesu ei ole kovin tavallista.
Näyttää kuitenkin siltä, että poikkeuksiakin löytyy. Vanhan maailman tuulahduksesta, suoranaisesta viherpesusta, kertoo mielestäni kaksi seuraavaa esimerkkiä.
Hyvää ystävänpäivää: 13 vinkkiä vuorovaikutukseen
Ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. On kilpailua, erimielisyyksiä, katkeruutta ja torjuntaa. Ystävänpäivänä on hyvä pohtia omaa suhtautumista ihmisiin ja ystäviin sekä kehittää vuorovaikutusta muiden kanssa.
Yksin kun voi tehdä lopulta niin vähän. Yhdessä meissä on voimaa ja jokainen tarvitsee ystäviä ympärilleen, jotka jakavat ilot ja surut, yhteiset arvot ja kiinnostuksen kohteet sekä näkemyksen siitä, mihin suuntaan maailmaa kannattaa viedä.
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä kannattaa muistaa rikastava vuorovaikutus. Ohessa 13 ajatusta siihen, miten ihmisten kanssa voi toimia:
Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!
Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.
Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.
Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan?
Viikkopäiväkirja 6 (6.-12.2.2012)
Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.
Mitä on vaikuttamistyö?
Pyöräilin tänään (11.2.) Käpylästä Vuosaareen ja takaisin yhteensä vähän yli 30 kilometrin matkan. Siinä välissä kävin puhumassa Plan Suomi säätiön tilaisuudessa kansalaisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä.
Omalta osaltani voin sanoa, että vaikuttaminen on puhumista ja kirjoittamista.
Toki vaikuttaa voi myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Itselleni ominaisemmat tavat ovat kuitenkin juuri puhuminen ja kirjoittaminen. Ilman niitä taitoja ei voi saada viestiään perille ja muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan.
Suden metsästys poikkeusluvin
Lähetimme Luonto-Liiton toimesta tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon koskien suden metsästystä poikkeusluvin. ”Luonto-Liitto suhtautuu kielteisesti maa-ja metsätalousministeriön asetusehdotukseen, jossa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan asetuksen kumoamista ja uuden asetuksen voimaantulon jälkeisen kiintiön säätämistä 18 suteen. Susia on Suomessa tuoreen Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan 150-165 yksilöä. Susikanta on erittäin pieni.” Miten voi olla mahdollista, että ministeriö haluaa hävittää 10-12 prosenttia maamme erittäin uhanalaisesta susikannasta? Luonto-Liiton lausunto on … Lue lisää
