Helsingille valitaan huhtikuussa uusi kaupunginvaltuusto.
Uusi valtuusto laatii ”strategian” koko tulevalle valtuustokaudelleen. (2017-2021). Strategia on tärkeä tapa ohjata Helsingin kehitystä. (Nykyisen valtuuston strategia täällä)
Seuraavan valtuustokauden strategiasta päättää tietenkin uusi, keväällä valittava valtuusto. Käytännössä strategian virkamiesvalmistelu on jo käynnissä samoin kuin poliittisten ryhmien valmisteleva keskustelu.
Mitä aiemmin uudet ideat, aloitteet ja avaukset pääsevät mukaan keskusteluun sitä suurempi saattaa olla niiden mahdollisuus tulla osaksi uutta strategiaa.
Olemme siksi päättäneet kutsua koolle kaksi kansalaistapaamista, joissa kaupunkilaiset voivat tehdä ehdotuksia Helsingin valtuustostrategian 2017-2021 aiheiksi. Ensimmäinen tapaaminen on Kontulan ostarin asukastilassa Wanha Posti, pe 10.3. klo 16 – 18. Toinen tapaaminen on 28.3. klo 17 – 19 Vallilan kirjaston Galleriassa, Päijänteentie 5.
Kutsusta on sovittu eri valtuustoryhmien edustajien kesken. Kyseessä on siis avoin, poikkipoliittinen yhteistyöhanke. Tavoitteena on kerätä ideoita. Takeita ideoiden menestymisestä ei voida antaa. Uusi valtuusto päättää aikanaa strategiasta. Uskomme, että avoimesta ideoinnista ja väistyvän valtuuston ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksesta ennakkoon saattaa kuitenkin olla hyötyä.
Kiinnostuneet ovat tervetulleita esittämään ideoitaan ja aloitteitaan.
Tervetuloa Wanhaan Postiin perjantaina 10.3. ja Vallilan kirjastoon 28.3.
Sirpa Asko-Seljävaara, valtuutettu, Kokoomus
Mika Ebeling, valtuutettu, KD
Yrjö Hakanen, valtuutettu, SKP & Helsinki-listat
Dan Koivulaakso, valtuutettu, Vasemmistoliitto
Björn Månsson, valtuutettu, RKP
Terhi Peltokorpi, valtuutettu, Keskusta
Leo Stranius, valtuutettu, Vihreät
Thomas Wallgren, valtuutettu, SDP
Tämä on juuri sitä kansalaisia ”osallistavaa demokratiaa”.
Toinen asia on sitten minkälaisen kannatuksen väestön mielipiteet, ideat, ehdotukset ja vaatimukset saavat, ja miten niitä kuunnellaan, miten ne otetaan huomioon Helsingin tulevan valtuuston strategiassa
Huomioonottaminen riippuu valtuutetuista, siis heistä, jotka valitaan edustamaan kansalaisia. Siksi kansalaisten onkin tärkeää äänestää omia arvojaan edustavia ehdokkaita, kannustaa ja auttaa heitä toteuttamaan ”osallistavan demokratian ” antamaa mahdollisuutta.
Tahtoa näkyy olevan demokratian laajentamisen suuntaan. Silti tällaisten kansalaiskokousten anti ei saisi jäädä pelkäksi kansalaisille suodun vaikuttamismahdollisuuden ilmaukseksi. Paikallisen väestön kuuntelua omia asioitaan koskevissa kysymyksissä voitaisiin parantaa entisestään. Ehkä tämä on siihen yksi tie.