Kestävän kehityksen strategia: Ehdotukset teemoiksi

Istuin keskiviikkona (7.3.) pääministeri Jyrki Kataisen vetämässä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Itse olen mukana Luonto-Liiton puolesta.

Hallitusohjelman mukaan ”Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteuttamista eri hallinnonaloilla seurataan.”

Tämä työ on lähtenyt nyt käytännössä käyntiin. Kokouksessa pääsimme hahmottelemaan pöydille levitettyihin papereihin kestävän kehityksen strategian tärkeimpiä teemoja.

Itse hahmottelin strategialle oheisen (ks. myös kuva) sisällysluettelon.

1. Ekologinen kasvu
– Hiilineuraalisuus (energia, liikenne, maatalous, ilmastolaki, henkilökohtaiset päästökiintiöt)
– Rikastuva luonnon monimuotoisuus (yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, metsät ja perinnemaisemat, suurpedot)
– Luonnonvarojen rajat / absoluuttiset katot (kulutus, arktinen alue..)

2. Hyvä elämä
– Onnellisuuden edistäminen
– Sosiaalisten verkostojen vahvistaminen
– Palvelutalouden kulttuuristen rajojen tunnistaminen

3. Talouskasvupakosta vapautuminen
– Degrowth/postgrowth/varautuminen talouslaskuun
– Kohtuullisuus
– Ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja vihreiden investointien tukeminen

4. Sitoutuneet toimijat
– Poliittinen sitoutuminen
– Instituutiot: Mitä tarvitaan ja mitä puretaan sekä suhde muihin strategioihin
– Yritystoiminnan muutosmahdollisuudet
– Kansalaistoiminta (ml. epämuodolliset verkostot ja verkkovaikuttaminen)

5. Mittarista mittareihin
– Ekologinen jalanjälki
– ISEW, GPI, HPI

6. Lyhyen ja pitkän aikavälin aikataulu
– Tavoitehorisonttina 2020/2030/2050
– Mieluimmin kolme kertaa 5-vuoden tavoitteet kuin 15-vuoden tavoite

7. Tehokas seuranta
– Hallitus
– Eduskuntakäsittely
– Riippumaton vaikuttavuuden arviointi

Kokouksessa pääministerin lisäksi paikalla oli myös presidentti Tarja Halonen esittelemässä Globaalin kestävän kehityksen paneelin (GSP) viestejä Rio+20 -konferenssille ja kansalliselle kestävän kehityksen politiikalle.

Tarja Halonen totesi mm. seuraavaa:
– Ristiriitojen aika ei ole ohi. Ne on hyvä tunnistaa.
– Kannattaa ottaa mieluimmin 3×5-vuoden tavoite kuin 15-vuoden tavoite.
– Yhdestä indeksistä ollaan siirrytty indekseihin. BKT diktatuuri on ohitse.

Kokouksen kaikkein kiinnostavimman puheenvuoton käytti professori Janne Hukkinen. Hän näytti kuvan Linnanmäen vuoristoradasta ja vertasi sitä talouskehitykseen. Kuvassa ihmiset ovat iloisia valmistautuessaan tulevaan laskuun ja sitä seuraavaan käännökseen, koska tietävät että laskun seurauksena heidän sosiaalinen pääoma kasvaa.

Lisäksi Hukkinen pohti talouskasvun rajoja tuomalla esimerkin palvelutaloudesta ja Blues Brothers -elokuvasta. Kaikkia asioita kun ei välttämättä voi ottaa talouden piiriin. Vai mitä pitäisi ajatella kysymyksestä: ”Myy minulle lapsesi/puolisosi?”.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa