Istuin keskiviikkona (7.3.) pääministeri Jyrki Kataisen vetämässä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Itse olen mukana Luonto-Liiton puolesta.
Hallitusohjelman mukaan ”Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteuttamista eri hallinnonaloilla seurataan.”
Tämä työ on lähtenyt nyt käytännössä käyntiin. Kokouksessa pääsimme hahmottelemaan pöydille levitettyihin papereihin kestävän kehityksen strategian tärkeimpiä teemoja.
Itse hahmottelin strategialle oheisen (ks. myös kuva) sisällysluettelon.
1. Ekologinen kasvu
– Hiilineuraalisuus (energia, liikenne, maatalous, ilmastolaki, henkilökohtaiset päästökiintiöt)
– Rikastuva luonnon monimuotoisuus (yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, metsät ja perinnemaisemat, suurpedot)
– Luonnonvarojen rajat / absoluuttiset katot (kulutus, arktinen alue..)
2. Hyvä elämä
– Onnellisuuden edistäminen
– Sosiaalisten verkostojen vahvistaminen
– Palvelutalouden kulttuuristen rajojen tunnistaminen
3. Talouskasvupakosta vapautuminen
– Degrowth/postgrowth/varautuminen talouslaskuun
– Kohtuullisuus
– Ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja vihreiden investointien tukeminen
4. Sitoutuneet toimijat
– Poliittinen sitoutuminen
– Instituutiot: Mitä tarvitaan ja mitä puretaan sekä suhde muihin strategioihin
– Yritystoiminnan muutosmahdollisuudet
– Kansalaistoiminta (ml. epämuodolliset verkostot ja verkkovaikuttaminen)
5. Mittarista mittareihin
– Ekologinen jalanjälki
– ISEW, GPI, HPI
6. Lyhyen ja pitkän aikavälin aikataulu
– Tavoitehorisonttina 2020/2030/2050
– Mieluimmin kolme kertaa 5-vuoden tavoitteet kuin 15-vuoden tavoite
7. Tehokas seuranta
– Hallitus
– Eduskuntakäsittely
– Riippumaton vaikuttavuuden arviointi
Kokouksessa pääministerin lisäksi paikalla oli myös presidentti Tarja Halonen esittelemässä Globaalin kestävän kehityksen paneelin (GSP) viestejä Rio+20 -konferenssille ja kansalliselle kestävän kehityksen politiikalle.
Tarja Halonen totesi mm. seuraavaa:
– Ristiriitojen aika ei ole ohi. Ne on hyvä tunnistaa.
– Kannattaa ottaa mieluimmin 3×5-vuoden tavoite kuin 15-vuoden tavoite.
– Yhdestä indeksistä ollaan siirrytty indekseihin. BKT diktatuuri on ohitse.
Kokouksen kaikkein kiinnostavimman puheenvuoton käytti professori Janne Hukkinen. Hän näytti kuvan Linnanmäen vuoristoradasta ja vertasi sitä talouskehitykseen. Kuvassa ihmiset ovat iloisia valmistautuessaan tulevaan laskuun ja sitä seuraavaan käännökseen, koska tietävät että laskun seurauksena heidän sosiaalinen pääoma kasvaa.
Lisäksi Hukkinen pohti talouskasvun rajoja tuomalla esimerkin palvelutaloudesta ja Blues Brothers -elokuvasta. Kaikkia asioita kun ei välttämättä voi ottaa talouden piiriin. Vai mitä pitäisi ajatella kysymyksestä: ”Myy minulle lapsesi/puolisosi?”.
