Kasvisruokapäivä jatkuu Helsingissä: Kolme syytä kasvisruuan puolesta

KasvisruokapäivääänestysHelsingin kaupunginvaltuusto päätti 4.6.2014 äänin 50-28 (4 tyhjää, 3 poissa), että viikoittainen kasvisruokapäivä kouluissa saa jatkua.

Valtuutettujen äänestyskartta oheisessa kuvassa.

Valtuutettu Terhi Koulumies esitti, että kasvisruokapäivästä luovuttaisiin.

Kaupunginhallituksen vastauksesta  käy kuitenkin ilmi, että “nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa.” Hyvä näin.

Kasvisruuan edistäminen on järkevää terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Perustelen ohessa näitä kaikki hiukan tarkemmin.

1. Kasvisruoka tekee hyvää terveydelle

Vuonna 2014 on hyväksytty uudet ravitsemussuositukset. Ravitsemussuosituksissa todetaan seuraavaa:

Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa.

On vakuuttavaa näyttöä siitä, että kasvikunnan tuotteisiin painottuva ruokavalio vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Tällaisen ruokavalion energiatiheys on pieni, mikä ehkäisee lihomista.

Ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja punaista lihaa, lisää sairastuvuutta. Väestötutkimuksista on saatu vahva näyttö siitä, että runsaasti punaista lihaa ja etenkin lihavalmisteita käyttävillä on enemmän paksu- ja peräsuolisyöpää, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sepelvaltimotautia.

Näistä johtuen tuoreissa ravitsemussuosituksissa esitetään tavoitteeksi yksiselitteisesti seuraavaa:

”Vähennetään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä”

Tämä siitä syystä, että:

Lihavalmisteiden ja punaisen lihan käytön vähentäminen ja vähärasvaisen, vaalean (siipikarjan) lihan suosiminen rasvaisen sijasta edistävät ruokavalion terveellisyyttä mm. siksi, että näin ruokavalion rasvan laatu paranee ja energiatiheys pienenee.

Edelleen ravitsemussuosituksissa todetaan:

Tutkimusten mukaan kasvisruokavaliota noudattavilla esiintyy vähemmän lihavuutta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta kuin länsimaiden väestöllä yleensä. Kasvissyöjillä on myös paremmat veren rasva-arvot sekä alhaisempi verenpaine, ja he elävät pitempään.

Lakto-ovo- ja laktovegetaariset ruokavaliot ovat monipuolisesti koostettuina ravintosisällöltään verrannollisia suositusten mukaiseen sekaruokavalioon. Täten ne soveltuvat myös odottaville ja imettäville äideille sekä lapsille.

2. Kasvisruuan ympäristövaikutukset ovat pienemmät

Ruoan merkitys kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen: runsas kolmannes vaikutuksista aiheutuu kuluttamamme ravinnon kautta. Ilmastovaikutuksissa ruoan osuus on 29%. Vesistöjen tilaan ruoankulutuksella on puolestaan suurempi merkitys: ruokailu voi vastata puolta kulutuksen kaikista ravinnepäästöistä.

Yleisesti tiedetään, että runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävät ateriat kuormittavat ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävät.

Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ruokavaliotaan voi muuttaa ilmastomyönteisemmäksi yksinkertaisilla toimilla. Ilmastoystävällinen ruokavalio on yleensä terveellinen, sillä se sisältää paljon kasviksia.

Esimerkiksi soijan tuominen 10 000 kilometrin päästä laivalla tuottaa kiloa kohti 150 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä (CO2). Keskimääräinen suomalainen auto saastuttaa enemmän kilometrin matkalla. Vertailun vuoksi lihakilon tuottaminen aiheuttaa noin 36 000 grammaa CO2 päästöjä. Soijan tuottaminen aiheuttaa alle 500 grammaa CO2 päästöjä.

Suuri osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy lihan ja maidon tuotannosta. Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanin vuoksi.

MTT on julkaissut hiljattain SustFoodChoice-hankkeen tulokset, jossa otetaan huomioon ruuan ympäristövaikutusten lisäksi myös ravintoarvot. Vaikka uusi vertailumenetelmä ottaa ravintoainesisällön huomioon, pysyvät kasvikunnan tuotteet kestävämpinä vaihtoehtoina eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna. Uuden arviointimenettelyn perusteella suositus kasvisvoittoisen ruokavalion suosimisesta monipuolisesti on siis edelleen voimassa.

3. Kasvisruuan edistäminen parantaa eläinten hyvinvointia

Elintarviketeollisuuden käyttämä liha on valtaosin peräisin eläimistä, jotka on kasvatettu tehotuotannon keinoin: eläimet ovat eläneet tiukasti rajoitetuissa ja säädellyissä oloissa suurissa, satojen tai tuhansien eläinten tuotantoyksiköissä.

Sekä Suomessa että niissä maissa, joista meille tuodaan lihaa, suurin osa eläimistä kasvatetaan tehdasmaisissa oloissa, joissa eläimet elävät lyhyen ja luonnottoman elämän.

Tehotuotannolle on tyypillistä, että se tapahtuu suojatuissa tiloissa, joita ulkopuoliset hyvin harvoin pääsevät näkemään. Onkin kovin yleistä, että ihmisillä ei ole todellista käsitystä siitä, miten tai millaisissa oloissa heidän syömänsä liha on tuotettu.

Korvaamalla eläimistä valmistetut elintarvikkeet kasvisperäisillä tuotteilla vähennetään tarvetta käyttää eläimiä ihmisten ruoaksi.

Kasvissyönnin ei tarvitse olla ehdotonta tai mullistaa elämää kertaheitolla, vaan siihen voi tutustua pienin askelin, itselle sopivaan tahtiin ja sopivia ruokalajeja etsien. Sekasyöjälle esimerkiksi kasvispäivän pitäminen on konkreettinen askel eläineettisellä tiellä.

Eläinperäinen ravinto ei ole ihmiselle onneksi välttämättömyys. Voimme oikein hyvin oikein koostetulla kasvisperäisellä ruokavaliolla. Mitä vähemmän eläinkunnan tuotteille on kysyntää, sitä vähemmän eläimiä tarvitsee ja sitä useampi yksilö säästyy kärsimykseltä ja tappamiselta.

Yhteenvetona voikin todeta:

Käytännössä kasvisruokaa kannattaisi tarjota ympäristö-, eläinoikeus- ja terveyssyistä lähtökohtaisesti viikon jokaisena päivänä. Erikseen pyytämällä voisi olla mahdollisuus saada erikoisruokavaliona sekaruokaa esimerkiksi uskonnollisista tai terveydellisistä syistä.

Terveys-, ympäristö- ja eettisistä syistä olisi varsin perusteltua, että kouluissa tarjottaisiin yhden kasvisruokapäivän sijaan pelkkää kasvisruokaa joka päivä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kasvisruokapäivä jatkuu Helsingissä: Kolme syytä kasvisruuan puolesta”

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa