Jussi Lystimäki ja Seppo Roponen: Hyviä uutisia – Käytetyn tavaran kauppa vahvassa kasvussa

Käytettyä tavaraa lähdössä kierrätykseenVieraskynäblogissa Jussi Lystimäki ja Seppo Roponen

Viime vuonna luonnonvaramme loppuivat WWFn ja ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan jo 22. elokuuta.

On selvää, että nykyinen kulutuksemme ei ole kestävällä tasolla. Mutta minkä pitäisi muuttua?

Suomi on kuitenkin ehkä muuttumassa, eikä vain pikku hiljaa. Meillä on kuluttajakäyttäytymisen suhteen positiivista kerrottavaa. Vuonna 2012 suomalaiset ilmoittivat Tori.fi:ssä jo noin 5,9 miljardin euron arvosta, joka on 3,1 % Suomen bruttokansantuotteesta vuoden 2011 käyvin arvoin.

Seppo Roponen comScoresta puolestaan arvioi tiedotustilaisuudessamme, että kuluttajien välisen kaupan kokonaisarvo Suomessa olisi jo noin 11 miljardia euroa vuonna 2012, kun netin kautta tapahtuneen vähittäiskaupan arvo vuonna 2011 oli vain 10,1 miljardia.

Sen sijaan että ostetaan viimeisintä uutta kaupasta, hyvälaatuinen käytetty tavara näyttää myös tekevän hyvin kauppansa.

Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ostavat entistä enemmän toisiltaan ja käyttävät fiksummin sekä lompakkoaan että ympäristöä. Yksi keskeinen käyttäjäryhmä on lapsiperheet, joissa niin harrastusvälineet kuin muutkin kausitarpeet vaihtuvat luontevasti perheestä toiseen. Samalla hyvänlaatuinen ja kestävä tuote löytää tarpeellisen kodin usein lähialueelta.

Yleisistä kierrätystrendeistä poiketen Torin ahkerimpia käyttäjiä ovat yllättäen +45 naiset, jotka toimivat muutoksen airueina. Heidän käyttötottumuksissaan on silmiinpistävää aktiivinen ja pitkäkestoinen käyttö – sivustossa viihdytään ja katsellaan tavaroita. Tavaraa on kertynyt vuosien varrella nurkkiin ja varastoihin ja usein tässä vaiheessa myös lapset ovat ehkä jo muuttaneet pois kotoa.

Torissa ilmoitetuimpia tuotteita ovat huonekalut. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että uusien huonekalukauppa on kehittynyt verkossa poikkeuksellisen hitaasti. Onko ilmiössä kyse siitä, että ihmiset ostavat käytettyjä huonekaluja siksi että uusia huonekaluja on hankala löytää verkosta? Vai siitä että uusien huonekalujen kaupalle ei riitä asiakkaita kun kuluttajat ostavat mieluummin huonekalut vähän käytettynä?

Ahkerimmat ilmoittajat löytyvät Pohjois-Karjalasta, jossa ilmoitettiin 56 ilmoitusta sataa asukasta kohden. Pääkaupunkiseutu, jota usein pidetään vihreän ajattelun tyyssijana, ei ole syttynyt aivan yhtä innokkaasti käytettyjen tavaroiden kauppaan verkossa 26 ilmoituksellaan 100 asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo oli 31. Liekö taustalla aktiivinen kirpputorikulttuuri vai jokin muu syy?

Niin tai näin, Tori.fi:n ja muiden käytettyjen tavaroiden kauppapaikkojen suosio voi heijastella yleisempiä muutoksia kulutustottumuksissa. Olisiko tässä vihdoin odotettu avaus suomalaisen kuluttajakäyttäytymisen muuttumiseen ekologisempaan suuntaan?

Tori.fi julkaistut ilmoitukset maakunnittain

Jussi LystimäkiJussi Lystimäki on toiminut yli 15 vuotta internetin ja verkostoituneen globaalin digitaalitalouden johto- ja hallitustyöskentelytehtävissä. Tällä hetkellä Jussi on toimitusjohtaja norjalaisessa mediakonserni Schibsted Classified Mediassa, vastaten Suomen liiketoiminnasta, Tori.fi -palvelusta. Lisäksi hän toimii hallituksen jäsenenä mm. Edita Oyj:ssa, Klikki Oy:ssa ja Novetos Oy:ssa.

.

Seppo RoponenSeppo Roponen on netin old skool –jätkä, joka on ollut kehittämässä digitaalisia palveluita lukuisilla eri toimialoilla. Nykyisin Seppo vastaa comScoren Suomen toiminnasta.

 

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa