Hyvejohtajuus

Luin kesällä Alexandre Havardin verkkokirjan Hyvejohtajuus. Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille johtamisesta kiinnostuneille. Teoksen pohjana toimivat Platonia mukaillen neljä päähyvettä: Viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä sekä lisäksi suurisieluisuus ja nöyryys.

Hyve on tottumus, joka syntyy toiminnan toistamisesta. Valitsemalla hyveen, meistä tulee vahvaluonteisia. Hyveellinen johtaja ei kompastu moraaliseen konformismiin, perfektionismiin, joka ei hyväksy epäonnistumista, kärsimättömyyteen itsensä ja muiden suhteen sekä itsänsä päästämiseen helpolla.

Ohessa tiivistetysti hyvejohtajan keskeisimmät ominaisuudet:

1. Suurisieluisuus. Oman itsensä ja muiden haastaminen. Johtaja pyrkii aina kehittymään ja auttaa myös muita tekemään samoin. Hän ei tyydy antamaan, vaan antaa itsensä. Kyse ei ole yksilösuorituksesta. Aidot johtajat ovat johtajien johtajia.

2. Nöyryys. Itsekeskeisyydestä vapautuminen ja palvelemisen tottumus. Johtajat mielummin vetävät kuin työntävät, mielummin opettavat kuin käskevät, mielummin inspiroivat kuin sättivät. Hyvejohtajat eivät holhoa ja tee alaistensa töitä heidän puolestaan, koska se nakertaa itsekunnoitusta ilman opetusta. Johtajat delegoivat valtaa. Hyveellinen johtaja sanoo ei itsekeskeisyydelle, kyynisyydelle, materialismille, teknokraattiselle johtamiselle, yltiöindividualismille ja orwelilaiselle ryhmäajattelulle.

3. Viisaus. Hyvien päätösten tekeminen. Johtaja huomioi organisaationsa luonteen ja mission sekä ennakoi tekonsa seuraukset mahdollisimman hyvin. Viisaat johtajat osaavat pyytää neuvoa. He hyväksyvät rajallisuutensa ja valitsevat työtovereita, jotka haastavat heidät. Johtajat palkkaavat henkilöitä, jotka kohtaavat ongelmat rohkeasti, nerokkaasti ja päättäväisesti. Kukaan ei opi tekemättä virheitä. Mitä parempi henkilö on kyseessä, sitä enemmän hän tulee tekemään virheitä.

4. Rohkeus. Suunnan säilyttäminen ja paineensietokyky. Rohkeuteen kuuluu kyky ottaa riskejä ja kestää vastoinkäymisiä sekä unelmien toteuttaminen sanojen sijaan teoilla. Johtajien käytös on johdonmukaista. He eivät oikeuta moraalitonta käytöstä sillä, että ”kaikki muutkin tekevät niin”. Johtajat eivät lannistu vaikka ihmiset torjuvat heidät ja heidän ajatuksensa.

5. Itsehillintä. Mielihalujen ja tunteiden asettaminen järjen hallintaan. Itsehillintään kuuluu kyky vapautua aineellisista houkutuksista ja tehdä sitä, mitä pitää tehdä sen sijaan, että tekee sitä, mistä pitää. Esimerkiksi ajankäytön hallinnan ongelma on pikemminkin moraalinen kuin tekninen. Hyveellinen johtaja kykenee käyttämään aikaa mm. pitkän aikavälin suunnitteluun, henkilöstön koulutukseen ja työtovereiden motivointiin. Itsehillintä on myös kykyä pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa sekä kohdella muita kunnioittavasti ja lempeästi. Itsehillintä epäoikeudenmukaisuuden vallitessa on kuitenkin naamioitunutta pelkuruutta.

6. Oikeudenmukaisuus. Jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu. Johtajat puhuvat totta ja tahtovat rauhaa. He kunnioittavat muiden arvoa, johon kuuluu oikeus kuulla totuus, nauttia luottamusta, saada reilua kohtelua ja tulla palkituksi hyvästä työstä. Johtajat ovat armollisia ja antavat helposti anteeksi.

Pieni varoitus on lopuksi kuitenkin paikallaan. Tekstiä lukiessa kannattaa pyrkiä katsomaan (lukemaan) teoksesta välittyvän ultravahvan uskonnollisuuden ja arvokonservatiivisuuden yli. Siitäkin huolimatta, että johtajuusidoleita haetaan esimerkiksi Ronald Reaganista, Lech Walesasta, Jérôme Lejeunesta ja Johannes Paavali II:sta. Osa tekstistä on silloin myös sen mukaista:

”Kristityllä johtajalla on etulyöntiasema – hän tietää, että hänen kutsumuksensa on pyhyys, hänen mallinsa on Kristus ja hänen käytössään ovat rukous ja sakramentit, joiden kautta hänellä on tie uskon, toivon ja rakkauden yliluonnollisiin hyveisiin.”

Tai

”Uskon teologisen hyveen täyttämä nöyryys – totuudessa elämisen tottumus – saa kristityssä johtajassa kosmisen ulottuvuuden.”

Yksi kommentti artikkeliin ”Hyvejohtajuus”

Kommentointi on suljettu.

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Seuraa minua Instagramissa