Helsingin Uutisten vaalikonevastaukset

Julkaisen sivuillani mahdollisuuksien mukaan ainakin tärkeimpien vaalikoneiden vastaukset.

Tässä vastaukset Helsingin Uutisten vaalikoneeseen. Muut vaalikonevastaukset löytyvät täältä ja näkemyksiäni eri kysymyksiin voi käydä lukemassa sivujen Politiikka ABC-Ö -osasta

Ohessa kysymykset, vastaukseni ja lyhyet perustelut:

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän
– Eri mieltä

LEO: Jokaisella pitää olla mahdollisuus laittaa lapsensa päivähoitoon tulotasosta riippumatta.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla
– Samaa mieltä

LEO: Ketään ei tule jättää yksin kotiin kuolemaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä, tulotasosta ja asuinkunnasta riippumatta.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.
– Eri mieltä

LEO: Kielitaito auttaa maahanmuuttajien kotoutumisessa. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa vasten omaa tahtoaan opiskelemaan kieltä.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni
– Samaa mieltä

LEO: Päihdehuollon kuntoutusyksiköitä kannattaa perustaa sinne, missä niille on tarvetta.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta
– Eri mieltä

LEO: Kunnallisilla peruspalveluilla ja sosiaalietuuksilla, kuten toimeentulotuella pidetään huolta ihmisten perustarpeista. Helsingissä tulisi kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja. Nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä
– Samaa mieltä

LEO: Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen ja järkevä tapa liikkua kaupungissa. Myös maksutonta joukkoliikennettä tulisi kokeilla Tallinnan esimerkkiä seuraten.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat
– Eri mieltä

LEO: Peruskoulutus on investointi tuleviin sukupolviin eikä siitä kannata karsia. Mahdolliset säästötavoitteet kannattaa kattaa verokorotuksilla tai ympäristölle haitallisten tukimuotojen karsimisella.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä
– Samaa mieltä

LEO: Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. Julkisin varoin tuotetut terveyspalvelut painottavat kansanterveydellisiä näkökohtia, kun taas yksityiset terveyspalvelut painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Terveydenhuollon yksityistämistä tulee hillitä. On tärkeää, että kunnallisista terveyspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä
– Osittain samaa mieltä

LEO: Kunnan tehtävä on tuottaa asukkaille hyviä palveluja eikä toimia suojatyöpaikkana. Kuntatyöntekijöitä on turha pitää töissä toimettomana, jos resurssit ovat pois koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun
– Osittain samaa mieltä

LEO: Kuukausipalkka olisi paikallaan ainakin isommissa kunnissa, jotta esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenillä olisi oikeasti aikaa ja mahdollisuus paneutua asioihin kunnolla.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.
– Samaa mieltä

LEO: Ketään ei saa jättää kadulle. Romanikerjäläiset ja kaikki muut erityisryhmät tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan palveluiden tarjonnassa.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.
– Osittain eri mieltä

LEO: Koulujen eriytyminen on merkittävä ongelma. Tärkeintä on pitää huolta kaikkien koulujen opetuksen laaduista (ja maineesta), jotta niihin hakeuduttaisiin. Eriytymistä ehkäistään parhaiten kaavoittamalla mahdollisimman hyviä asuinalueita. On kuitenkin hyvä, että koululaiset voivat valita esimerkiksi Steinerkoulun tai koulun, joka on erikoistunut esimerkiksi musiikkiin, urheiluun tai johonkin kieleen. Valinnanmahdollisuus lisää opiskelumotivaatiota.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).
– Samaa mieltä

LEO: On lasten etu, että vanhemmilla on mahdollisuus olla kotona lapsen kanssa vähintään 3-vuotiaaksi asti.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista.
– Eri mieltä

LEO: Maahanmuuttajalapset on sijoitettava päiväkoteihin ja kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.
– Eri mieltä

LEO: Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.
– Eri mieltä

LEO: Helsinkiin tarvitaan uusi keskustakirjasto, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että lähikirjastoja lakkautetaan.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.
– Eri mieltä

LEO: Pieniä terveysasemia tarvitaan vastaamaan ihmisten päivittäisiin hoitotarpeisiin. Sen sijaan erikoissairaanhoito, jota tarvitaan harvemmin, voi olla keskitetty isompiin sairaaloihin.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.
– Samaa mieltä

LEO: Kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Vuokra-asuntojonot Helsingissä ovat jo nyt kohtuuttoman pitkät. Vuokra-asunnot mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen kaikille.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.
– Samaa mieltä

LEO: Yksityisautoilu aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia ja melua. Pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja nostamalla voidaan tehdä joukkoliikenteestä kilpailukykyisempi ja halvempi. Kaikkein tehokkain keino liikenteen haittojen vähentämiseksi olisi kuitenkin ruuhkamaksut.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena.
– Samaa mieltä

LEO: Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vaiheissa ja vapaaehtoisesti. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa