Ekoisin viikkopäiväkirja 36 (5.-11.9.2011)

Vauva-arjen myötä viikkopäiväkirja näyttää tällä kertaa vähän toisenlaiselta.

En ole ollut koskaan aiemmin elämässäni näin suuren positiivisen huomion kohteena.

Samalla olen oppinut, miten suuri merkitys sosiaalisella pääomalla ja naapurustolla voi olla. Tätä ei voi mitenkään rahassa mitata.

Kiitos kaikille ystäville ja sukulaisille ihan mahtavasta tuesta ja avusta arjen keskellä!

Ohessa on kuluneen viikon keskeisimmät tapahtumat.

Maanantai: Vietimme aamupäivän Haikaranpesässä osastolla 15. Iltapäivällä vauvalle tehtiin lääkärintarkastus ja syöttöpunnitus. Lisäksi saimme imetysvalmennusta ja kävimme kätilön kanssa läpi kotiutumiseen liittyviä asioita. Haikaranpesässä ollessamme saimme aivan huikeaa palvelua. Suuri kiitos kaikille kätilöille, hoitajille ja lääkäreille! Iltapäivällä pääsimme kotiin. Uusi vauva-arki alkoi. Tämän kunniaksi hain Vegemestasta meille kaikille ruokaa.

Tiistai: Aamu, päivä ja ilta hurahti vauvan kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti imetyksen harjoittelua, vaipan vaihtoa ja pyllyn pesua sekä läheisyyttä. Ihokontaktissa vauva töräytti heti kakat paidan sisääni. Iltapäivällä kävimme yläkerran naapurien luona syömässä kesäkurpitsakeittoa. Illalla kävin juoksemassa.

Keskiviikko: Kävin läpi muutamia työasioita Malvan kanssa. Iltapäivällä kävimme Haikaranpesässä imetysvalmennuksessa. Iltapäivällä pyörälähetti toi myös Luonto-Liiton toimistolta kassillisen herkkuja ja tervehdyksen. Lisäksi kävin apteekissa, postissa ja kaupassa. Illalla Sini ja Venla kävivät kylässä ja toivat mukanaan herkkukorin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolta.

Torstai: Aamupäivällä kirjoitin blogitekstin synnytyksestä. Annukan sisko, äiti ja isoäiti tulivat kylään. Näin paikalla oli neljä sukupolvea. Mukanaan ihanat sukulaiset toivat monta kassillista omenoita ja ruokaa sekä siivosivat. Iltapäivällä Meri ja Lauri tulivat kylään. Illalla kirjoitin kolumnin arjen iloista, kävin läpi sähköposteja ja kävin juoksemassa.

Perjantai: Neuvolan terveydenhoitaja tuli kotikäynnille. Vauva oli hyvässä kunnossa ja saavuttanut jo syntymäpainonsa. Myöhäisen lounaan haimme jälleen yläkerrasta Jukan ja Elinan luota. Naapurirapun Jonna taas toi meille imetystyynyn. Kiitos! Illalla Annukka kävi jo itse hoitamassa asioita polkupyörän kanssa.

Lauantai: Kävin aamupäivällä juoksemassa ja tein isyysrahahakemuksen. Iltapäivällä saimme vieraaksi Anna-Stiinan, Markuksen ja Samuelin sekä Kaisan, Timin, Elinan ja Piin, jotka toivat mukanaan myös ruokaa. Istuimme alkuiltaa ja vaihdoimme lapsiperhekuulumisia. Päivän aikana onnistuin jo useita kertoja vessahätäviestinnässä eli vauva teki pissan ja/tai kakan vaipan sijaan suoraan lavuaariin.

Sunnuntai: Kävin aamupäivällä juoksemassa. Lounaaksi teimme perunoita, tofupihvejä ja omalta parvekkeelta pinaattikastiketta. Syömään kanssamme kutsuimme yläkerrasta Elinan ja Piin. Iltapäivällä ja illalla vietin vauva-arkea sekä kävin läpi sähköposteja ja valmistelin muutamia työasioita.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa