Ekoisi: Olisi kannattanut käyttää kantoreppua

Vertailin tammikuussa ekoisissä kantoliinaa (tai -reppua) ja lastenvaunuja.

Aiemmin vaunut ovat osoittautuneet monin verroin kantoliinaa monikäyttöisemmiksi. Nyt mielipide heilahti kuitenkin kantorepun suuntaan. Ohessa tarinani sunnuntailta (1.4.).

Lähdin käymään vauvan kanssa vegeperhetapaamisessa. Kyseessä on vegaanivanhempien ja -lasten tai siitä kiinnostuneiden yhteinen ryhmä, joka toimii pääasiassa sähköpostilistan kautta, mutta myös kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti.

En ole vielä uskaltanut aloittaa vauvan kanssa polkupyöräilyä, joten ajattelin, että paras tapa päästä Käpylästä Ala-Malmille, jossa tapaaminen oli, on hypätä bussiin numero 74 Arabian ostoskeskuksen edestä.

Kävelin vauva vaunuissa pysäkille ja odotin bussia. Valitettavasti bussissa oli jo kahdet vaunut, enkä enää mahtunut mukaan. Seuraava bussi tuli vasta puolen tunnin päästä. Varmistaakseni pääsyn siihen, vein vaunut Arabian ostoskeskukseen, ja otin vauvan kantoreppuun.

Note to self: Kun seuraavan kerran menet vauvan kanssa johonkin sellaiseen paikkaan, johon pääsee vain yhdellä harvoin kulkevalla bussilla, älä ota vaunuja mukaan.

Toisaalta. Kun kulkee vaunujen kanssa, pääsee joukkoliikenteessä maksutta. Kantorepun kanssa jouduin kiltisti maksamaan normaalin bussilipun. Voin vain kuvitella miten moni vanhempi kuljettaa lasta (turhaan) vaunuissa siitä syystä, että pääsee maksutta joukkoliikenteellä.

Parasta tietysti olisi, jos kaikilla olisi maksuton joukkoliikenne – aivan kuten kaikilla pitäisi olla maksuton terveydenhuolto ja opiskelukin.

Edelliset Ekoisikirjoitukset ovat luettavissa täältä: Ekoisi

6 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Olisi kannattanut käyttää kantoreppua”

  1. Vaunuista on kaupungilla niin paljon haittaa, harmia ja riesaa, etten kyllä varmasti ota vaunuja mukaan ellei ole ihan pakko. Kyllä siitä ilosta, ettei vaunuja tarvitse, voi bussimatkan hinnan hyvin maksaa.

  2. Sitten kun alatte pyöräillä, niin meidän istuimemme on siis Wee Ride Kangaroo Deluxe:

    Ainakaan vielä viime vuonna etuistuinta ei löytynyt käytettynä, joten tämä on niitä harvoja tavaroita, mitä lapselle kannattaa hankkia uutena. Tuohon pakettiin kuului ainakin viime vuonna kaksi kiinnitystankoa, ja kun tangot on asennettu, istuin on nopea siirtää pyörästä toiseen. Tangonkin voi tarvittaessa kierrättää toiseen pyörään, mutta se on hieman isompi operaatio.

    Meille istuin hankittiin vasta Silmun 1-vuotiskesänä, jolloin hän nautti jo suunnattomasti vauhdista ja maisemista. Heti ensimmäisellä retkellä ajettiin 80 km kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos haluatte testata lapsen viihtymistä, sopikaa vaikka Matin kanssa koeajosta!

    Muita Suomessa myytäviä etuistuinmalleja ovat Safe-T-Seat ( tai ) ja Kangaroo Carrier ().

    Ellei pyörässä ole tukevaa jalkaa, kannattaa istuimen lisäksi hankkia kaksipuoleinen jalka, jolloin ei tarvitse pelätä pyörän kaatumista lasta istuimeen nostaessa.

  3. Päivitysilmoitus: Ekosi: Pyöränistuin vapauttaa

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa