Vapaavuori vuoden ilmastosankari

Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) perustaisi Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti-kirjoituksen mukaan Suomeen ilmasto- ja energiaministeriön. Vapaavuori ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluvat energia-asiat siirrettäisiin ympäristöministeriön vastuulle. Hienoa! Itsekin olen kirjoittanut ilmasto- ja energiaministeriön puolesta Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogissa viime syksynä: EU saa ilmastokomissaarin – Suomeen ilmasto- ja energiaministeriö? Vapaavuoren ehdotus on kuitenkin parempi, koska siinä ilmasto- ja energia-asiat integroitaisiin vain nykyiseen ympäristöministeriöön pois työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta. Vapaavuori harmittelee, että ”Suomessa modernisointitavoitteista ei … Lue lisää

Kaasuputken sijaan junarata – sekä verotusta ja metsiensuojelua

Suomi antoi luvan Itämeren kaasuputken rakentamiselle. Suomen luonnonsuojeluliitto ehti kommentoimaan asiaa seuraavasti: Luonnonsuojeluliitto arvostelee Itämeren kaasuputken kiirehtimistä. Itse rakentaisin kaasuputken sijaan mielummin junaradan Helsingistä Tallinnaan. Aamupäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin lähinnä järjestöjen verotusta koskevia kysymyksiä. Iltapäivällä pääsin jälleen nauttimaan Luonto-Liiton kehityskeskusteluista. Illan istuin Luonto-Liiton metsäjaoston kokouksessa. Pöydän ympärillä istui juuri niitä nykyisiä ja tulevia sankareita, joiden myötä Suomen metsien suojelussa saavutetaan voittoja tai tappioita. On ollut todella ilo … Lue lisää

Kehityskeskustelut ovat parhautta

Päivän saldo: Metsiensuojelua, kehityskeskusteluja ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous. Aamulla osallistuin ministeri Anni Sinnemäen järjestämälle aamiaiselle liittyen metsiensuojelukysymyksiin. Keskustelun aiheet sivusivat mm. metsälakia, metsähallituksen uudistamista, metsänielukysymyksiä ja trooppisia sademetsiä. Luonto-Liitossa jatkoin työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluja. Sanottiin kehityskeskusteluista mitä tahansa, itse pidän niitä erinomaisen hyödyllisinä paikkoina keskustella ihmisten kanssa rauhassa muistakin kuin päivän polttavista kysymyksistä. Keskusteluiden aikana on noussut esille monta tärkeää kehityskohdetta. Lounaalla kävin Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavan Venla Virkamäen kanssa. Ilta sujui … Lue lisää

Helsingin Energia viherpesee

Helsingin Energia lähetti jälleen sähkön siirtomaksun kolmen kuukauden osalta. Kotiin lähetetyn kuoren takana lukee komeasti isoilla kirjaimilla: ”Kiitos, kun käytit ekotehokasta kaupunkienergiaa.”. Hyvä, että Helsingin Energia haluaa panostaa viestinnässään ympäristönäkökohtiin. Asiassa on kuitenkin kaksi ongelmaa. 1. En ole käyttänyt Helsingin Energian sähköä. Käytän Etelä-Savon energiasta hankittua ekoenergiamerkittyä tuulisähköä. Joudun kuitenkin maksamaan Helsingin Energialle siirtomaksuja. Ellei sitten oteta huomioon sitä, että minut on pakotettu käyttämään taloyhtiön kautta Helsingin Energian kaukolämpöä, joka … Lue lisää

Ydinvoima ei työllistä, metsä- ja energiateollisuus kuihtuu

Torstaina (4.2.) olin pitämässä kommenttipuheenvuoroa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja ympäristötyöryhmän seminaarissa aiheesta ”Mitä Kööpenhaminan jälkeen?”. Mieleen jäi muutama kiinnostava huomio tilaisuudessa puheneen professori Peter Lundin esityksestä. 1. Ydnvoima ei työllistä. Siinä missä ydinvoiman lisärakentamisella luodaan ehkä muutamia satoja pysyviä työpaikkoja, synnytetään vastaavalla investoinnilla energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin 30 000 – 50 000 työpaikkaa. 2. Metsä- ja energiateollisuuden kannattaisi panostaa tuotekehitykseen. Ei ole ihme, että metsäteollisuus on Suomessa henkitoreissaan ja energiapolitiikassa katsotaan … Lue lisää

Äänestä ydinvoima historiaan – viisi syytä

Ympäristöjärjestöt käynnistivät tänään Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan. Kampanjassa suomalaiset sitoutuvat äänestämään ensi eduskuntavaaleissa 2011 kansanedustajaa, joka äänestää eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Kampanja jatkuu eduskunnan ydinvoimaäänestykseen asti. Ohessa viisi syytä sanoa ei ydinvoimalle: 1. Ydinvoiman lisärakentaminen tähtää sähkön vientiin 2. Ydinvoimalla ei juuri vähennetä päästöjä 3. Ydinvoimaan liittyy aina riskejä 4. Kestävät energiaratkaisut tuottavat työpaikkoja 5. Ydinvoiman rakentaminen nostaa suomalaisten sähkölaskuja Siinä missä viime vuoden aikana uusiutuvien energialähteiden lisäys on ollut … Lue lisää

Ikuinen talouskasvu vai degrowth-talous?

Voisiko olla mahdollista, että talous kasvaisi loputtomasti rajallisella maapallolla? Tuskin. Jotku kuitenkin tuntuvat uskovan näin. Tästä johtuen kokoonnuimme perjantaina (29.1.) Luonto-Liiton toimistolle pohtimaan degrowth-taloutta. Tällä tarkoitetaan sellaista talousjärjestelmää, joka ei ajaudu kriisiin, vaikka se ei kasvaisikaan. Tavoitteena on rakentaa kohtuutalous tai nollakasvuun perustuva talous. Sopiva suomennos degrowth-käsitteelle on vielä auki. Nykyisen talousjärjestelmän ongelmana on se, että mikäli kasvu hidastuu, pysähtyy tai kääntyy laskuun, yhteiskunta ajautuu kriisiin. Talousjärjestelmämme kohtaa vääjäämättä välillä … Lue lisää

Pääsihteerit, ilmastoneuvottelut ja kansalaisaktivismin uudet muodot

Viikon alku on ollut inspiroiva. Tuntuu siltä, että uudesta vuosikymmenestä tulee poikkeuksellisen kiinnostava ja haastava. Pääsihteereiden get-together. Järjestin maanantai-iltana (25.1.) Luonto-Liiton entisten pääsihteereiden (Tuomas Rantanen, Jouni Nissinen, Lotta Ruokanen ja Petra Yliportimo) kanssa lyhyen tapaamisen. Oli aika vaikuttavaa istua saman pöydän ääressä henkilöiden kanssa, jotka omasivat lähes 15 vuotta kokemusta pääsihteerin tehtävistä. Sitä on todella etuoikeutettu olo, kun voi istua ihmisten kanssa, jotka ovat vuosikausia pohtineet samoja haasteita ja kysymyksiä, … Lue lisää

Kerran viikossa kokousvapaa päivä

Perjantaina vietin toimistopäivää ja hoidin illalla asuntoasioita. Kalenterissa ei ollut yhtään kokousta. Suosittelen kaikille varaamaan kalenteriin vähintään kerran viikossa tai edes kerran kuukaudessa päivän, johon ei sovi yhtään tapaamista. Päivän aikana valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta, kävin läpi henkilöstäasioita, kokosin toimintakertomuksen vuodelta 2009 ja kävin läpi muita toimistorutineja. Iltapäivällä tiedotimme Suomen petopolitiikasta: Ahman salatappo kertoo Suomen petopolitiikan nykytilasta. Asia on saanut myös kansainvälistä huomiota kun PETA on tarttunut Suomen julmaan suurpetopolitiikkaan: … Lue lisää

Jätemäärien seuranta, kestävä matkailu, unelmakoti ja uimisen epäekologisuus

Torstaina (21.1.) kävin tapaamassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immosen kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkistä. Tapaamisen aikana keskustelimme mm. jätteensynnyn ehkäisystä ja jätteenpoltosta. Jätteensynnyn ehkäisyä saattaisi edistää se, jos kaikki saisivat edes tiedon tuottamistaan jätemääristä. Itse pystyn seuraamaan tällä hetkellä jo reaaliaikaisesti omaa sähkönkulutustani ja kerran kolmessa kuukaudessa vedenkulutustani. Sen sijaan minulla ei ole oikeastaan aavistustakaan siitä, kuinka monta kiloa synnytän jätettä kuukaudessa tai vuodessa. Lisäksi jokaisesta jätekilosta pitäisi … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa